Ikääntyvien työntekijöiden työkyky, työaika ja ikäjohtaminen
Kingelin, Suvi (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002172515
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002172515
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli ikääntyvien työntekijöiden työkyky, työaika ja ikäjohtaminen. Toimeksiantajana toimi Satakunnan ammattikorkeakoulu, jonka henkilöstön 55 ja yli -vuotiaat työntekijät muodostivat työn kohderyhmän. Kohderyhmän ikärajauksen takana oli ammattikorkeakoulun henkilöstön ikärakenne. Työn taustalla oli toimeksiantajan tällä hetkellä kehitteillä oleva ikäjohtamisen ohjelma.
Työn tarkoituksena oli selvittää, miten ikääntyvät työntekijät kokevat työkykynsä, mitkä tekijät vaikuttavat työkykyyn, mikä yhteys on työajalla ja lyhennetyn työajan tekemisellä työkykyyn sekä miten ikäjohtaminen, ikääntyvien työntekijöiden huomiointi, toteutuu työpaikalla. Tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle tietoa työntekijöiden työkyvyn tukemiseksi sekä ikäjohtamisen kehittämiseksi.
Aineisto kerättiin tarkoitusta varten E-lomake -ohjelman avulla muodostetun määrällisen tutkimusmenetelmän, verkkoitsearviointikyselyn avulla joulukuussa 2019. Työn teoriaosuudessa tarkastelussa olivat ikääntyminen, työhyvinvointi, työkyky sekä ikäjohtaminen. Teoreettisena viitekehyksenä ja kyselyn muodostamisen pohjana toimivat työkyvyn tasapainomalli, Työterveyslaitoksen Työkykytalo-malli ja Työkykyindeksi sekä Työturvallisuuskeskuksen työhyvinvointia kartoittava Yksilötutka.
Empiirisessä osassa kuvattiin kyselyn toteutus, aineiston kerääminen ja käsittely, kyselyn tulokset ja analyysi. Kyselyssä selvitettiin tarkastelun kohteina olevia teemoja kysymyksillä koetusta työkyvystä, työkyvyn osa-alueista sekä ikäjohtamisen toteutumisesta työpaikalla. Tarkasteltavia työntekijöiden kokemuksia verrattiin aineiston analysoinnissa suhteessa taustatietoihin, erityisesti työaikaan. Aineisto käsiteltiin määrällisesti tilastollisesti Statgraphics 18 -taulukkolaskentaohjelmalla.
Tulosten mukaan ikääntyvät työntekijät kokivat työkykynsä sekä työkyvyn osa-alueet suurelta osin hyväksi tai normaaliksi. Lyhennettyä työaikaa teki kohderyhmästä vain pieni osa. Lyhennetyn työajan tekemisen taustalla olivat oma aloite ja erityisesti terveyteen liittyvät syyt. Työajan yhteys työkykyyn näkyi lyhennettyä työaikaa tekevien kokiessa työkykynsä kokopäivätyötä tekeviä hieman negatiivisemmin. Ikäjohtamisen toteutumisesta työpaikalla työntekijät eivät olleet kaikki täysin vakuuttuneita. Myös negatiivisia ikäasenteita oli havaittu työpaikalla. Työkyvyn tukemiseksi ja ikääntyvien työntekijöiden paremmin huomioimiseksi kaivattiin lisää mahdollisuuksia työn keventämiseen, joustoa ja terveysrajoitteiden huomioon ottamista sekä ikätietouden, ymmärryksen, arvostuksen ja asenteiden parantamista. Tulosten perusteella niin työkyvyn tukemisen keinot kuin ikäjohtaminenkin kaipaavat organisaatiossa vielä kehittämistä.
Työn tarkoituksena oli selvittää, miten ikääntyvät työntekijät kokevat työkykynsä, mitkä tekijät vaikuttavat työkykyyn, mikä yhteys on työajalla ja lyhennetyn työajan tekemisellä työkykyyn sekä miten ikäjohtaminen, ikääntyvien työntekijöiden huomiointi, toteutuu työpaikalla. Tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle tietoa työntekijöiden työkyvyn tukemiseksi sekä ikäjohtamisen kehittämiseksi.
Aineisto kerättiin tarkoitusta varten E-lomake -ohjelman avulla muodostetun määrällisen tutkimusmenetelmän, verkkoitsearviointikyselyn avulla joulukuussa 2019. Työn teoriaosuudessa tarkastelussa olivat ikääntyminen, työhyvinvointi, työkyky sekä ikäjohtaminen. Teoreettisena viitekehyksenä ja kyselyn muodostamisen pohjana toimivat työkyvyn tasapainomalli, Työterveyslaitoksen Työkykytalo-malli ja Työkykyindeksi sekä Työturvallisuuskeskuksen työhyvinvointia kartoittava Yksilötutka.
Empiirisessä osassa kuvattiin kyselyn toteutus, aineiston kerääminen ja käsittely, kyselyn tulokset ja analyysi. Kyselyssä selvitettiin tarkastelun kohteina olevia teemoja kysymyksillä koetusta työkyvystä, työkyvyn osa-alueista sekä ikäjohtamisen toteutumisesta työpaikalla. Tarkasteltavia työntekijöiden kokemuksia verrattiin aineiston analysoinnissa suhteessa taustatietoihin, erityisesti työaikaan. Aineisto käsiteltiin määrällisesti tilastollisesti Statgraphics 18 -taulukkolaskentaohjelmalla.
Tulosten mukaan ikääntyvät työntekijät kokivat työkykynsä sekä työkyvyn osa-alueet suurelta osin hyväksi tai normaaliksi. Lyhennettyä työaikaa teki kohderyhmästä vain pieni osa. Lyhennetyn työajan tekemisen taustalla olivat oma aloite ja erityisesti terveyteen liittyvät syyt. Työajan yhteys työkykyyn näkyi lyhennettyä työaikaa tekevien kokiessa työkykynsä kokopäivätyötä tekeviä hieman negatiivisemmin. Ikäjohtamisen toteutumisesta työpaikalla työntekijät eivät olleet kaikki täysin vakuuttuneita. Myös negatiivisia ikäasenteita oli havaittu työpaikalla. Työkyvyn tukemiseksi ja ikääntyvien työntekijöiden paremmin huomioimiseksi kaivattiin lisää mahdollisuuksia työn keventämiseen, joustoa ja terveysrajoitteiden huomioon ottamista sekä ikätietouden, ymmärryksen, arvostuksen ja asenteiden parantamista. Tulosten perusteella niin työkyvyn tukemisen keinot kuin ikäjohtaminenkin kaipaavat organisaatiossa vielä kehittämistä.