Yrityksen tietoliikenneverkon kartoitus
Tuomi, Kimmo (2011)
Tuomi, Kimmo
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011062712456
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011062712456
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Trafotek Oy:n tietoliikenneverkko, koska verkon dokumentointia ei ole aikaisemmin toteutettu ollenkaan. Dokumentoinnnin puuttuminen oli saanut aikaan tilanteen, jossa verkon kytkimet olivat täyttyneet eikä kenelläkään ollut tarkkaa tietoa verkon suorituskyvystä tai laajennettavuudesta.
Työssä selvitettiin johtotiet, jakamopaikat, käytettävät aktiivilaitteet sekä liitäntärasiat ja niiden merkinnät. Tämän jälkeen mietittiin verkon mahdollisia parannusehdotuksia. Teoriaosuudessa perehdytään pari- ja valokaapeleihin, näiden tekniikkaan sekä valittavuuteen. Teoriaosuutta voi käyttää apuna valittaessa käyttötarpeeseen sopivia kaapeleita erityyppisten kaapeleiden väliltä. Työssä ei perehdytä mittauksiin, mutta mittauksissa auttavia kaapeleiden ominaisuuksia on listattu ja näiden rajaarvot kanavassa on taulukoitu työn teoriaosuuteen.
Johtotiet, jakamot sekä liitäntärasiapaikat saatiin merkittyä rakennuksen omaan pohjapiirrokseen. Tämän avulla saatiin kuvaus verkosta tehtyä selkeäksi ja helppolukuiseksi. Lisäksi saatiin selvitettyä kytkinten porttien ja kerroskaapeloinnin liitäntäpaneelin väliset ristikytkennät, minkä avulla voitiin vapauttaa kytkinten käyttämättömiä portteja.
Parannusehdotuksia verkon optimoimiseksi ja osaltaan rakenteen muuttamiseksi esitettiin alle kymmenen. Osa parannuksista ei ole ajankohtaisia, koska ne ovat liian hintavia yrityksen nykyiseen tarpeeseen. Ne kuitenkin auttavat tulevaisuudessa verkon laajennettavuuden ja sovellettavuuden suunnittelussa. Suurin parannettavuus on verkon toiminnan varmistamisessa, joka varsinkin paljon tuotantoa sisältävässä yrityksessä on tärkeää kaapeleiden vahingoittumisen takia. Myös tuotannon ohjaus kulki yrityksessä lähinnä tietoverkon kautta.
Työssä selvitettiin johtotiet, jakamopaikat, käytettävät aktiivilaitteet sekä liitäntärasiat ja niiden merkinnät. Tämän jälkeen mietittiin verkon mahdollisia parannusehdotuksia. Teoriaosuudessa perehdytään pari- ja valokaapeleihin, näiden tekniikkaan sekä valittavuuteen. Teoriaosuutta voi käyttää apuna valittaessa käyttötarpeeseen sopivia kaapeleita erityyppisten kaapeleiden väliltä. Työssä ei perehdytä mittauksiin, mutta mittauksissa auttavia kaapeleiden ominaisuuksia on listattu ja näiden rajaarvot kanavassa on taulukoitu työn teoriaosuuteen.
Johtotiet, jakamot sekä liitäntärasiapaikat saatiin merkittyä rakennuksen omaan pohjapiirrokseen. Tämän avulla saatiin kuvaus verkosta tehtyä selkeäksi ja helppolukuiseksi. Lisäksi saatiin selvitettyä kytkinten porttien ja kerroskaapeloinnin liitäntäpaneelin väliset ristikytkennät, minkä avulla voitiin vapauttaa kytkinten käyttämättömiä portteja.
Parannusehdotuksia verkon optimoimiseksi ja osaltaan rakenteen muuttamiseksi esitettiin alle kymmenen. Osa parannuksista ei ole ajankohtaisia, koska ne ovat liian hintavia yrityksen nykyiseen tarpeeseen. Ne kuitenkin auttavat tulevaisuudessa verkon laajennettavuuden ja sovellettavuuden suunnittelussa. Suurin parannettavuus on verkon toiminnan varmistamisessa, joka varsinkin paljon tuotantoa sisältävässä yrityksessä on tärkeää kaapeleiden vahingoittumisen takia. Myös tuotannon ohjaus kulki yrityksessä lähinnä tietoverkon kautta.