Sosiaalinen media osana viittomakielisten henkilöiden palveluita
Niemi, Elina (2011)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060911682
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060911682
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa mitä verkkopalveluita viittomakieliset henkilöt käyttävät nykyään saadakseen neuvoja tai keskusteluapua huoliinsa Kuurojen Palvelusäätiön palvelukeskus Metsolan toimeksiannon mukaisesti. Tavoitteena oli myös kuvailla viittomakielisten henkilöiden suhtautumista viittomakieliseen videokeskusteluun. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää viittomakielisiä koskevan kirjallisuuden sekä valtakunnallisten ohjelmien ja -strategioiden kautta viittomakielisten henkilöiden palvelujen nykytilaa ja kehitystä.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen survey-tutkimus ja aineisto kerättiin kyselylomakkein Kuurojen Kulttuuripäivillä 14.5.2010 Jyväskylän Paviljongilla. Aineisto analysoitiin aineiston rakennetta kuvaavien prosenttilukujen ja ristiintaulukoinnin avulla. Avoimien kysymysten osalta ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Opinnäytetyön tarkoituksen ja tutkimus-kysymyksien
kannalta oleellisimpia tuloksia havainnoillistettiin taulukoiden ja kuvioiden avulla.
Tutkimustulosten mukaan neuvojen tai keskusteluavun tarpeessa käytetyimmät verkkopalvelut olivat sähköposti, Messenger, Facebook ja Kuurojen Liiton verkkopalvelu. Viittomakieliset henkilöt suhtautuivat myönteisesti mahdollisuuteen käydä viittomakielistä keskustelua videokameran ja tietokoneen avulla. Videokuvasta tunnistaminen ja näkeminen koettiin enemmän haittaamattomana kuin haitallisena piirteenä viittomakieliselle keskustelulle. Neuvojen tai keskusteluavun tarpeessa toivottiin viittomakielentaitoista palvelua ammattihenkilöiden toimesta. Lisäksi toivottiin tasaarvoista kohtelua, vaitiolovelvollisuutta ja videokuvavälitteistä kommunikaatiota.
Tutkimuksesta saaduilla tuloksilla voidaan edesauttaa kehittämään mahdollisimman toimivia ja nykyaikaisia palveluita viittomakielisille henkilöille. Tutkimuksesta saadut tulokset menevät myös Raha-automaattiyhdistykselle.
Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen survey-tutkimus ja aineisto kerättiin kyselylomakkein Kuurojen Kulttuuripäivillä 14.5.2010 Jyväskylän Paviljongilla. Aineisto analysoitiin aineiston rakennetta kuvaavien prosenttilukujen ja ristiintaulukoinnin avulla. Avoimien kysymysten osalta ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Opinnäytetyön tarkoituksen ja tutkimus-kysymyksien
kannalta oleellisimpia tuloksia havainnoillistettiin taulukoiden ja kuvioiden avulla.
Tutkimustulosten mukaan neuvojen tai keskusteluavun tarpeessa käytetyimmät verkkopalvelut olivat sähköposti, Messenger, Facebook ja Kuurojen Liiton verkkopalvelu. Viittomakieliset henkilöt suhtautuivat myönteisesti mahdollisuuteen käydä viittomakielistä keskustelua videokameran ja tietokoneen avulla. Videokuvasta tunnistaminen ja näkeminen koettiin enemmän haittaamattomana kuin haitallisena piirteenä viittomakieliselle keskustelulle. Neuvojen tai keskusteluavun tarpeessa toivottiin viittomakielentaitoista palvelua ammattihenkilöiden toimesta. Lisäksi toivottiin tasaarvoista kohtelua, vaitiolovelvollisuutta ja videokuvavälitteistä kommunikaatiota.
Tutkimuksesta saaduilla tuloksilla voidaan edesauttaa kehittämään mahdollisimman toimivia ja nykyaikaisia palveluita viittomakielisille henkilöille. Tutkimuksesta saadut tulokset menevät myös Raha-automaattiyhdistykselle.