Willow stack tower in leachate treatment

Abstract

The aim of this work was to evaluate the efficiency of the willow stack tower as a component of leachate treatment system. This final thesis was done for the Tampere University of Applied Sciences as a part of the PAJUKÄSITTELY- willow stack tower in various wastewater treatments project. Two cases were studied in this part of the project; the first one was the closed landfill in Vaasa City, in Suvilahti and the second one the sludge treatment field of Aukeasuo, in Pälkäne region, in Ruokola village. The efficiency of the willow stack tower was determined by monitoring the physical, chemical and biological parameters of the leachate before and after the willow treatment. This was done by taking leachate samples and conducting field and laboratory analyses. Factors such as the active surface area of the willow, temperature, the evaporation ratio, wind speed and relative humidity were also taken into consideration in order to observe their effects on the functioning of the tower. The willow stack tower treatment was successful in removal of nutrients, pathogens, suspended solids and in reduction of biochemical and chemical oxygen demand. The results of this study represent only the willow stack tower in the treatment system and that in both landfill of Suvilahti and sludge treatment field of Aukeasuo, leachate was processed further before being released into the water bodies. The results of the cases were handled separately.

Tämän työn tarkoituksena oli arvioida pajukerpputornin tehokkuus valumavesien käsittelyssä osana valumavesien käsittelyjärjestelmää. Tämä opinnäytetyö tehtiin Tampereen ammattikorkeakoululle osana PAJUKÄSITTELY - pajukerpputorni erilaisten jätevesien käsittelyssä projektia. Kaksi tapausta tutkittiin tässä osassa projektista; ensimmäinen oli suljettu kaatopaikka Vaasan kaupungissa, Suvilahdessa, ja toinen oli Aukeasuon lietteenkäsittelykenttä Pälkäneen kunnassa Ruokolan kylässä. Pajukerpputornin tehokkuus määriteltiin tarkkailemalla valumaveden fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä ennen ja jälkeen pajukäsittelyn. Tämä tehtiin näytteiden otolla ja kenttä sekä laboratorio mittausten suorittamisella. Tekijät kuten pajun aktiivinen pinta-ala, lämpötila, haihtumissuhde, tuulen nopeus ja suhteellinen ilmankosteus otettiin myös huomioon, jotta niiden vaikutuksia tornin toimintaan voitaisiin tarkkailla. Pajukerpputorni käsittely oli menestyksellinen ravinteiden, taudinaiheuttajien ja kiintoaineiden poistamisessa sekä biokemiallisen hapenkulutuksen ja kemiallisen hapenkulutuksen vähentämisessä. Tämän tutkimuksen tulokset edustavat vain pajukerpputornia käsittelyjärjestelmässä, ja että Suvilahden kaatopaikalla sekä Aukeasuon lietteenkäsittelykentällä valumavedet jatkokäsiteltiin pajukerpputornin jälkeen ennen vesistöön päästöä. Tapauksien tulokset käsiteltiin erillään toisistaan.