Hiljaisen tiedon siirtäminen perehdytyksessä

Abstract

Työelämän ajankohtaisia asioita ovat eläkkeelle jääminen ja työkierto. Molempiin liittyy hiljainen tieto, jota siirtyy aina työntekijän mukana. Perehdytyksessä hiljaista tietoa voidaan siirtää työntekijältä toiselle. Hiljaisen tiedon siirtämistä tapahtuu myös uusiin tehtäviin siirryttäessä. Kehittämisprojektin tavoitteena oli tuottaa malli, jolla varmistetaan hiljaisen tiedon siirtäminen kahden työntekijän välillä. Projektin tarkoituksena oli perehdytysohjelman kehittäminen. Kehittämisprojektin kohderyhmäksi valittiin terveyskeskuksen yksi ammattiryhmä, koska kyseessä olevasta ammattiryhmässä oli tapahtumassa eläkkeelle jäämistä. Kehittämisprojekti toteutettiin tekemällä ensin ryhmähaastattelu, jonka tavoitteena oli saada tietoa hiljaisen tiedon siirtämisestä nykyhetkellä ja työntekijöiden toiveita siirtämisen mallista. Ryhmähaastattelun tulosten perusteella suunniteltiin pilottimalli tiedon siirtämiseen. Projektiryhmä, jonka jäseniä kutsuttiin myös tutoreiksi, testasi pilottimallin ja siitä saatiin palautteita. Saatujen palautteiden perusteella suunniteltiin lopullinen malli. Lopulliseksi hiljaisen tiedon siirtämisen malliksi tuli kahden työntekijän tunnin pituinen tapaaminen. Tapaamisia kutsutaan tutortapaamiksi. Näissä hetkissä käydään läpi tutorin vastuualueen työn sisältöä.

During the coming years many long-term employees will retire. Many of them have a lot of knowledge acquired through a long-lasting working career. This knowledge can be and is called tacit knowledge or experimental knowledge because it can´t be clearly written or defined. In this project they are considered synonyms. The valuable knowledge wanted to be better available before its owner is retired. Therefore the project´s target was to develop an orientation programme. The main target was to create a method with which the knowledge would be transferred between a long-term employee and a new employee. The target group was 28 nurses. After their group interview the transferring method of knowledge was a person-to-person meeting. These meetings were called a tutor-meetings and these meetings were given by seven nurses. Every one of them was a permanent employee with over 5 years working experience and had worked in different sectors than the others. These seven nurse announced the time when they were available and younger nurses made the reservations. Also few nurses who had already been working for some years made the reservation, because they wanted to get knowledge from the sector which was not so familiar to them. The feedback from these meetings was very positive. The method for transferring knowledge was considered necessary and useful and the staff would like it to be continued as a part of an orientation programme. So the project attained its main target. This person-to-person meeting method will be written down to the orientation programme and so it will be a regular part of it. In this way it will be an established practice in orientation.