Biohiilen vaikutus lantakompostin ravinteiden käyttökelpoisuuteen
Hakala, Elias (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002222677
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002222677
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten biohiili vaikuttaa lantakompostin ravinteiden käyttökelpoisuuteen. Työn tilaajana toimi HAMK Bio ja se oli jatkumoa HAMK Bio:n kesällä 2019 järjestämälle biohiililantakompostikokeelle.
Työn kokeellinen osa koostui kaksikuukautisesta astiakokeesta, joka järjestettiin Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön kasvihuoneella loppuvuodesta 2019. Tutkimuksessa selvitettiin biohiilen vaikutusta lantakompostin ravinteiden käyttökelpoisuuteen. Teoreettisena pohjana työlle toimivat kotimaiset ja ulkomaiset kirjallisuus- ja tutkimuslähteet, jotka tarkastelivat biohiiltä, lietelantaa sekä kompostointia.
Tutkimuskoe koostui kahdeksasta käsittelystä, joista biohiililantakompostikäsittelyitä olivat neljä, eri raekoolla ja tilavuus-%:lla. Verrokkikäsittelyinä oli lantakomposti ilman biohiiltä, kompostoimaton kuivajae, kalkittu turve sekä kaupallisen viljelykäytännön mukaisesti lannoitettu käsittely. Käsittelyiden puristenesteistä analysoitiin ravinteet, johtokyky ja pH. Kasvustoista analysoitiin kuiva-ainemäärät sekä ravinnepitoisuudet. Lisäksi juurten määrä arvioitiin.
Biohiilellä ei havaittu olevan sen määrästä tai raekoosta riippumatta vaikutusta lantakompostin ravinteiden pidättymiseen tai vapautumiseen kahden kuukauden aikana. Biohiilellä havaittiin kuitenkin olevan kalkitusvaikutus. The aim of this thesis was to find out how biochar affects the usability of manure compost nutrients. The work was commissioned by HAMK Bio and was a continuation of the biochar manure compost test organized by HAMK Bio in the summer of 2019.
The experimental part of the study consisted of a two-month jar test conducted in the greenhouse of the Lepaa unit of the Häme University of Applied Sciences in late 2019. The theoretical basis for the work is domestic and foreign literature and research sources, which dealt with biochar, liquid manure and composting.
The study consisted of eight treatments, of which there were four biochar manure compost treatments, with different particle size and volume-%. Control treatments included manure compost without biochar, non-composted dry fraction, limed peat and fertilizer treatment in accordance with commercial cultivation practices. Nutrients, conductivity and pH were analyzed for the pressed liquids of the treatments. The dry matter and nutrient contents were analyzed from the vegetation. In addition, the number of roots was estimated.
Regardless of its amount or grain size, biochar was found to have no effect on the retention or release of manure compost within two months. However, biochar was found to have a liming effect.
Työn kokeellinen osa koostui kaksikuukautisesta astiakokeesta, joka järjestettiin Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön kasvihuoneella loppuvuodesta 2019. Tutkimuksessa selvitettiin biohiilen vaikutusta lantakompostin ravinteiden käyttökelpoisuuteen. Teoreettisena pohjana työlle toimivat kotimaiset ja ulkomaiset kirjallisuus- ja tutkimuslähteet, jotka tarkastelivat biohiiltä, lietelantaa sekä kompostointia.
Tutkimuskoe koostui kahdeksasta käsittelystä, joista biohiililantakompostikäsittelyitä olivat neljä, eri raekoolla ja tilavuus-%:lla. Verrokkikäsittelyinä oli lantakomposti ilman biohiiltä, kompostoimaton kuivajae, kalkittu turve sekä kaupallisen viljelykäytännön mukaisesti lannoitettu käsittely. Käsittelyiden puristenesteistä analysoitiin ravinteet, johtokyky ja pH. Kasvustoista analysoitiin kuiva-ainemäärät sekä ravinnepitoisuudet. Lisäksi juurten määrä arvioitiin.
Biohiilellä ei havaittu olevan sen määrästä tai raekoosta riippumatta vaikutusta lantakompostin ravinteiden pidättymiseen tai vapautumiseen kahden kuukauden aikana. Biohiilellä havaittiin kuitenkin olevan kalkitusvaikutus.
The experimental part of the study consisted of a two-month jar test conducted in the greenhouse of the Lepaa unit of the Häme University of Applied Sciences in late 2019. The theoretical basis for the work is domestic and foreign literature and research sources, which dealt with biochar, liquid manure and composting.
The study consisted of eight treatments, of which there were four biochar manure compost treatments, with different particle size and volume-%. Control treatments included manure compost without biochar, non-composted dry fraction, limed peat and fertilizer treatment in accordance with commercial cultivation practices. Nutrients, conductivity and pH were analyzed for the pressed liquids of the treatments. The dry matter and nutrient contents were analyzed from the vegetation. In addition, the number of roots was estimated.
Regardless of its amount or grain size, biochar was found to have no effect on the retention or release of manure compost within two months. However, biochar was found to have a liming effect.