Äitiysneuvola-asiakkaiden kokemuksia laajasta terveystarkastuksesta
Nuikka, Juuli; Puisto, Erika (2020)
Nuikka, Juuli
Puisto, Erika
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002222669
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002222669
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitetään äitiysneuvola-asiakkaiden kokemuksia laajasta terveystarkastuksesta sekä sitä kuinka tärkeänä vanhemmat pitivät tietyn aihealueen läpikäymistä laajassa terveystarkastuksessa ja kuinka äitiysneuvolan laajassa terveystarkastuksessa aihealueiden käsittely toteutui vanhempien mielestä. Asiakkailta kerättiin mielipiteitä myös siihen, kuinka äitiysneuvolan laajaa terveystarkastusta voisi tulevaisuudessa kehittää. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää äitiysneuvolan laajan terveystarkastuksen sisältöä. Opinnäytetyö oli tilaustyö, jonka tilaaja oli Nortamon perhekeskuksen äitiysneuvola.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin toisen opinnäytetyöparin laatimalla kyselylomakkeella. Kyselylomakkeessa asiakkailta kysyttiin kahdella eri asteikolla (1-5) sitä, kuinka tärkeänä kyseinen asia koetaan sekä kuinka hyvin kyseinen asia on toteutunut äitiysneuvolakäynnillä. Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat äitiysneuvolan asiakkaat (n=16). Aineistonkeruun jälkeen kyselylomakkeiden vastaukset koottiin havaintomatriisiin. Tulokset esitettiin numeerisina. Niistä nähtiin mitä keskustelunaiheita pidettiin tärkeinä ja miten aiheet koettiin toteutuneen laajassa terveystarkastuksessa. Hankalia keskustelun aiheita otettiin melko hyvin puheeksi laajan terveystarkastuksen aikana, mutta toisaalta osaa niistä asiakkaat eivät kokeneet tärkeiksi aiheiksi. Jaksaminen koettiin tärkeäksi keskustelun aiheeksi. Se koettiin myös hyvin toteutuneeksi laajan terveystarkastuksen äitiysneuvolakäynnillä.
Terveydenhoitajan tutkimukset ja mittaukset ovat, vastaajien mielestä, toteutuneet pääsääntöisesti erittäin hyvin. Keskustelunaiheita pidettiin pääosin tärkeinä. Huonoiten toteutuivat perhe- ja lähisuhdeväkivallan puheeksi otto, terveydenhoitajan arviointi perheen voimavaroista lasta odottavan perheen voimavaralomaketta käyttäen, perhevalmennus ja siihen osallistuminen sekä seksuaalisuudesta keskusteleminen. Vastaajien mielestä synnytysvalmennusta tulisi kehittää sekä lisätä keskustelun monipuolisuutta valmennuksissa. Lisäksi psykiatrisen sairaanhoitajan roolin tulisi olla selkeämpi valmennuksessa. Vastaajat toivovat huomioinnin lisäämistä vanhempien raudanpuutteen, ferritiinin, mittaamiseen. Myös välineiden uusiminen oli toivottavaa. Osa isistä toivoi, että heidän jaksamistaan huomioitaisiin paremmin. Opinnäytetyömme jatkotutkimus voisi keskittyä siihen millä tavoin äitiysneuvolan laajaa terveystarkastusta voitaisiin kehittää toiminnallisin keinoin. Voitaisiin verrata, että toimiiko äitiysneuvolan laaja terveystarkastus paremmin siten, että hoitajan ja lääkärin käynti ovat erikseen vai onko parempi yhdistää käynnit. The thesis examines the experiences of maternity clinic clients in extensive health examination. At the same time in the parents opinion how did the discussions go in the maternity clinic during the health examination. Comments were collected from the customers, so the extensive health examination at the maternity clinic can be developed in the future. The purpose of the thesis was to provide data to improve the content of a comprehensive maternity health examination.
We used a quantitative research method, where the data was collected at one time and examined with statistical methods. The material was collected using a questionnaire prepared by another thesis students. During the three-month timeframe from our commissioner Nortamo familycenter our target group was the maternity clinic users. After data collection, the questionnaire responses were compiled into an observation matrix. The results were presented numerically. This showed which topics of discussion were considered important and how they were considered to have been implemented in the course of the comprehensive health examination. Difficult topics were discussed quite well during the extensive health examination, but on the other hand some of them were not considered important by the clients. Coping was an important topic of discussion it was also seen as very successful during the extensive maternity clinic visit.
There were 16 responses. The results show that, according to the respondents, the results of the examinations and measurements of the nurse were generally very good. Discussion topics were largely considered important. Worst of all were the talk of domestic and intimate partner violence, the nurse's assessment of the family's resources using the child's ability-to-wait form, the discussion and participation in family coaching, and the discussion of sexuality. Respondents believe that childbirth coaching should be developed and the variety of discussion in coaching increased. In addition, the role of the psychiatric nurse in coaching should be clearer. Respondents hope that greater attention will be given to the measurement of parental iron deficiency, ferritin. It was also desirable to renew the equipment. Some fathers wished that their well-being would be better taken into account. Further research in our thesis could focus on how functional maternal health care could be developed in a comprehensive way. It could be compared whether a comprehensive maternity health examination works better with a separate visit by a nurse and a doctor or is it better to combine visits.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin toisen opinnäytetyöparin laatimalla kyselylomakkeella. Kyselylomakkeessa asiakkailta kysyttiin kahdella eri asteikolla (1-5) sitä, kuinka tärkeänä kyseinen asia koetaan sekä kuinka hyvin kyseinen asia on toteutunut äitiysneuvolakäynnillä. Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat äitiysneuvolan asiakkaat (n=16). Aineistonkeruun jälkeen kyselylomakkeiden vastaukset koottiin havaintomatriisiin. Tulokset esitettiin numeerisina. Niistä nähtiin mitä keskustelunaiheita pidettiin tärkeinä ja miten aiheet koettiin toteutuneen laajassa terveystarkastuksessa. Hankalia keskustelun aiheita otettiin melko hyvin puheeksi laajan terveystarkastuksen aikana, mutta toisaalta osaa niistä asiakkaat eivät kokeneet tärkeiksi aiheiksi. Jaksaminen koettiin tärkeäksi keskustelun aiheeksi. Se koettiin myös hyvin toteutuneeksi laajan terveystarkastuksen äitiysneuvolakäynnillä.
Terveydenhoitajan tutkimukset ja mittaukset ovat, vastaajien mielestä, toteutuneet pääsääntöisesti erittäin hyvin. Keskustelunaiheita pidettiin pääosin tärkeinä. Huonoiten toteutuivat perhe- ja lähisuhdeväkivallan puheeksi otto, terveydenhoitajan arviointi perheen voimavaroista lasta odottavan perheen voimavaralomaketta käyttäen, perhevalmennus ja siihen osallistuminen sekä seksuaalisuudesta keskusteleminen. Vastaajien mielestä synnytysvalmennusta tulisi kehittää sekä lisätä keskustelun monipuolisuutta valmennuksissa. Lisäksi psykiatrisen sairaanhoitajan roolin tulisi olla selkeämpi valmennuksessa. Vastaajat toivovat huomioinnin lisäämistä vanhempien raudanpuutteen, ferritiinin, mittaamiseen. Myös välineiden uusiminen oli toivottavaa. Osa isistä toivoi, että heidän jaksamistaan huomioitaisiin paremmin. Opinnäytetyömme jatkotutkimus voisi keskittyä siihen millä tavoin äitiysneuvolan laajaa terveystarkastusta voitaisiin kehittää toiminnallisin keinoin. Voitaisiin verrata, että toimiiko äitiysneuvolan laaja terveystarkastus paremmin siten, että hoitajan ja lääkärin käynti ovat erikseen vai onko parempi yhdistää käynnit.
We used a quantitative research method, where the data was collected at one time and examined with statistical methods. The material was collected using a questionnaire prepared by another thesis students. During the three-month timeframe from our commissioner Nortamo familycenter our target group was the maternity clinic users. After data collection, the questionnaire responses were compiled into an observation matrix. The results were presented numerically. This showed which topics of discussion were considered important and how they were considered to have been implemented in the course of the comprehensive health examination. Difficult topics were discussed quite well during the extensive health examination, but on the other hand some of them were not considered important by the clients. Coping was an important topic of discussion it was also seen as very successful during the extensive maternity clinic visit.
There were 16 responses. The results show that, according to the respondents, the results of the examinations and measurements of the nurse were generally very good. Discussion topics were largely considered important. Worst of all were the talk of domestic and intimate partner violence, the nurse's assessment of the family's resources using the child's ability-to-wait form, the discussion and participation in family coaching, and the discussion of sexuality. Respondents believe that childbirth coaching should be developed and the variety of discussion in coaching increased. In addition, the role of the psychiatric nurse in coaching should be clearer. Respondents hope that greater attention will be given to the measurement of parental iron deficiency, ferritin. It was also desirable to renew the equipment. Some fathers wished that their well-being would be better taken into account. Further research in our thesis could focus on how functional maternal health care could be developed in a comprehensive way. It could be compared whether a comprehensive maternity health examination works better with a separate visit by a nurse and a doctor or is it better to combine visits.