Henkilökunnan työhyvinvoinnin kehittäminen mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikössä

Abstract

Työhyvinvointi ja siihen panostaminen tulee olemaan tulevaisuudessa yrityksen menestystekijä, koska hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara. Työelämän muutokset ja uudenlaisten osaamisten tarve ammatillisten osaamisten rinnalla tuovat painetta, jonka vuoksi työhyvinvointi tulisi liittää osaksi strategista johtamista.

Tarkoituksena tällä kehittämistyöllä oli tuottaa tietoa organisaation johdolle mitä asioita lähitulevaisuudessa on tarpeen kehittää työyhteisön työhyvinvoinnissa, ja edistää henkilökunnan terveyttä ja työkykyä kehittämällä omaa työhyvinvointia. Kehittämistyön tavoitteena oli kuvata mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita tuottavan organisaation henkilökunnan työhyvinvoinnin nykytila ja tuottaa organisaatiolle työhyvinvointisuunnitelma sekä laatia ja toteuttaa hyvinvointipaketti henkilökunnan työhyvinvoinnin parantamiseksi. Kehittämistyön näkökulma oman työhyvinvoinnin kehittämiseen oli yksilön terveyden edistämisessä.

Kehittämistyö toteutettiin monimenetelmäisenä kehittämistutkimuksena ja aineiston keruussa käytettiin sekä määrällisiä että laadullisia aineistonkeruumenetelmiä. Työyhteisön työhyvinvoinnin nykytila kartoitettiin Marja-Liisa Mankan työyhteisön työhyvinvoinnin tikkataulu -kyselylomakkeella, jossa kysymyksiä oli seitsemältä eri osa-alueelta; terveys ja elämäntilanne, työ, työyhteisö, osaaminen, johtaminen, tiimin toimivuus ja tuloksellisuus sekä toiminnan jatkuvuus. Tutkimukseen osallistui koko henkilökunta (n=22). Työyhteisön työhyvinvoinnin nykytilan aineistoa täydennettiin teemahaastatteluilla (n=6). Tulosten perusteella laadittiin työhyvinvointisuunnitelma, jossa esitettiin kehitettävät kohteet ja toimenpide-ehdotukset niiden toteuttamiseksi.

Oman työhyvinvoinnin nykytila kartoitettiin myös kyselyn (n=15) ja teemahaastatteluiden (n=6) avulla. Kyselyssä oli kysymyksiä terveydestä ja työkyvystä, työn hallinnasta, työyhteisöstä, osaamisesta, itseluottamuksesta ja motivaatiosta, elämän tasapainosta ja esimiehen tuesta. Tulosten pohjalta laadittiin sekä toteutettiin hyvinvointipaketti henkilökohtaisen työhyvinvoinnin edistämiseksi. Oman työhyvinvoinnin kehittämisinterventioon osallistui 15 henkilöä. Hyvinvointipaketin vaikutuksia terveyteen ja työkykyyn arvioitiin alku- ja loppumittausten perusteella.

Tutkimus tuotti hyödyllistä tietoa organisaatiolle työhyvinvoinnista ja sen kehittämisestä. Tietoa voidaan hyödyntää jatkossa osaamisen kehittämisessä sekä organisaation laatutavoitteiden asettelussa, jolloin työhyvinvointi voidaan liittää osaksi laadunhallintastrategiaa, millä pyritään laadun ja asiakaslähtöisyyden jatkuvaan parantamiseen.

In the future, well-being at work and investing in it will be one success factor for companies, since thriving personnel is the most important resource in any organisation. The changes in working life and the need for new skills create pressure, and that is why well-being at work should be integrated into strategic management.

The purpose of this development study was to produce information for the management, about necessary improvements for the employee well-being in the work community, and about promoting the health and work capacity of the personnel by developing well-being at work. The goal was to describe the present state of employee well-being in an organisation producing supported housing services for mental health rehabilitees, and to provide a plan for employee well-being, and to develop and implement a well-being package to improve the personnel's well-being at work with a perspective on promoting individual health.

In this multimethod development study, the data was collected by both quantitative and qualitative methods. The present state of employee well-being in the work community was surveyed with a questionnaire covering seven areas: health and life situation, work, work community, competence, management, team functionality and performance, and operational continuity. The whole personnel took part in the study (n=22). The data for the present state of the employee well-being was complemented with theme interviews (n=6). The results were the basis of the plan for employee well-being, presenting improvement objectives and the proposed measures for their implementation.

The personal well-being at work was also surveyed with a questionnaire (n=15) and theme interviews (n=6). The questionnaire consisted of questions on health and work capacity, work management, work community, competence, self-confidence and motivation, life balance, and supervisor support. Based on the results, a well-being package for promoting personal well-being at work was drawn up and implemented. 15 participants were involved in the development intervention for personal well-being at work. The effects of the well-being package on health and work capacity were evaluated on the basis of initial and final assessments.

The study provided useful information for the organisation on employee well-being at work and how to develop it. The information can be used in skills development and in setting the quality objectives for the organisation, whereupon well-being at work can be included in the quality management strategy aiming for continuous im-provement of quality and client-orientation.