Työn murros ja koulutuksen kehittäminen
Soininen, Saila (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003022907
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003022907
Tiivistelmä
Työelämä on voimakkaan murroksen alla. Globalisaatio, väestörakenteen muutos sekä teknologian nopea kehitys vaikuttavat laajasti niin työyhteisöihin kuin yksilöiden asemaan työelämässä. Työtehtävien sisällöt muuttuvat ja uusia työnkuvia syntyy. Osa työpaikoista puolestaan katoaa kokonaan. Muutosten myötä syntyy uusia osaamistarpeita, jotka edellyttävät työntekijöiltä jatkuvaa osaamisen päivittämistä sekä valmiutta uuden oppimiseen.
Työelämän murros asettaa uudenlaisia vaatimuksia ammattikorkeakoulutukselle, jonka tarkoituksena on kouluttaa osaajia tulevaisuuden työelämään. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun liiketoiminnan palveluratkaisujen ja kielten koulutus (aiempi nimi johdon assistenttityön ja kielten koulutus) yhdistää liiketalouden, viestinnän ja digitaalisen toimintaympäristön opinnot. Työelämän muutoksia seurataan koulutuksessa aktiivisesti. Vuosina 2018–2019 toteutettiin Futura-nimen saanut laaja työelämän ennakointitutkimus, jonka tavoitteena oli ymmärtää tukipalvelu- ja assistenttityön muutoksia sekä kehittää koulutusta vastaamaan työelämän tarpeisiin.
Tämä työ täydentää Futura-tutkimuksen tuloksia. Työn tavoitteena oli nostaa esiin opiskelijoiden ideoita liiketoiminnan palveluratkaisujen ja kielten koulutuksen kehittämiseksi, ja niiden pohjalta muodostaa kehittämisehdotuksia koulutusohjelmalle. Työ toteutettiin toiminnallisin menetelmin syyslukukauden 2019 aikana. Aineisto kerättiin koulutusohjelman HR-kurssilla järjestetyssä workshopissa, johon osallistui noin 30 opiskelijaa. Opiskelijat tuottivat ideoita kahdeksasta työn murrokseen liittyvästä teemasta. Aineistosta nousi esiin seitsemän kokonaisuutta, joiden ympärille opiskelijoiden kehittämisideat muodostuivat.
Opiskelijoiden ajatusten, Futura-tutkimuksen tulosten sekä työn murrokseen liittyvän viitekehyksen pohjalta muodostettiin kahdeksan kehittämisehdotusta liiketoiminnan palveluratkaisujen ja kielten koulutukselle. Kehittämisehdotukset keskittyivät työvälineohjelmien sekä uusien teknologioiden opiskeluun, kurssivalikoimaan ja -sisältöihin, ryhmätyöskentelyyn ja palautteen saamiseen sekä kieliopintoihin ja kansainvälistymiseen. Kehittämisehdotuksia voidaan hyödyntää kurssisisältöjen ja toteutustapojen suunnittelussa sekä opetussuunnitelmatyössä.
Työelämän murros asettaa uudenlaisia vaatimuksia ammattikorkeakoulutukselle, jonka tarkoituksena on kouluttaa osaajia tulevaisuuden työelämään. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun liiketoiminnan palveluratkaisujen ja kielten koulutus (aiempi nimi johdon assistenttityön ja kielten koulutus) yhdistää liiketalouden, viestinnän ja digitaalisen toimintaympäristön opinnot. Työelämän muutoksia seurataan koulutuksessa aktiivisesti. Vuosina 2018–2019 toteutettiin Futura-nimen saanut laaja työelämän ennakointitutkimus, jonka tavoitteena oli ymmärtää tukipalvelu- ja assistenttityön muutoksia sekä kehittää koulutusta vastaamaan työelämän tarpeisiin.
Tämä työ täydentää Futura-tutkimuksen tuloksia. Työn tavoitteena oli nostaa esiin opiskelijoiden ideoita liiketoiminnan palveluratkaisujen ja kielten koulutuksen kehittämiseksi, ja niiden pohjalta muodostaa kehittämisehdotuksia koulutusohjelmalle. Työ toteutettiin toiminnallisin menetelmin syyslukukauden 2019 aikana. Aineisto kerättiin koulutusohjelman HR-kurssilla järjestetyssä workshopissa, johon osallistui noin 30 opiskelijaa. Opiskelijat tuottivat ideoita kahdeksasta työn murrokseen liittyvästä teemasta. Aineistosta nousi esiin seitsemän kokonaisuutta, joiden ympärille opiskelijoiden kehittämisideat muodostuivat.
Opiskelijoiden ajatusten, Futura-tutkimuksen tulosten sekä työn murrokseen liittyvän viitekehyksen pohjalta muodostettiin kahdeksan kehittämisehdotusta liiketoiminnan palveluratkaisujen ja kielten koulutukselle. Kehittämisehdotukset keskittyivät työvälineohjelmien sekä uusien teknologioiden opiskeluun, kurssivalikoimaan ja -sisältöihin, ryhmätyöskentelyyn ja palautteen saamiseen sekä kieliopintoihin ja kansainvälistymiseen. Kehittämisehdotuksia voidaan hyödyntää kurssisisältöjen ja toteutustapojen suunnittelussa sekä opetussuunnitelmatyössä.