Raskausdiabeetikoiden kokemukset saamastaan ohjauksesta raskausaikana : raskausdiabeteksen hoidonohjauksessa tapahtuvan kohtaamisen toteutuminen äitien näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Suomen Diabetesliitto ry:n kanssa. Työn tarkoituksena oli kuvata raskausdiabeteksen hoidonohjauksessa tapahtuvan yksilöllisen kohtaamisen toteutumista äitien näkökulmasta. Tavoitteena oli saada tietoa raskausdiabeteksen ohjauksesta sekä ohjauksen ongelmista ja haasteista, jotta raskausdiabeetikoiden hoidonohjausta voitaisiin tulevaisuudessa parantaa. Tuloksia voidaan hyödyntää äitiysneuvolan terveydenhoitajien työn tukemisessa ja kehittämisessä sekä Diabetesliiton toiminnassa. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä olivat, millaista ohjaus on äitien kuvaamana, millaisia kokemuksia äideillä oli kohtaamisesta sekä millaisia kehittämistarpeita äidit kokivat kohtaamiseen liittyen.

Opinnäytetyö tehtiin laadullisella menetelmällä puolistrukturoitua haastattelua käyttäen. Yksi haastatteluista toteutettiin kasvotusten haastatteluna ja kuusi haastatteluista toteutettiin puhelinhaastatteluina. Haastattelukysymykset olivat avoimia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.

Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että raskausdiabeteksen hoidonohjauksessa puutteita oli erityisesti yksilöllisen ohjauksen toteutumisessa. Ohjaus koettiin rutiininomaiseksi, eikä sitä kohdennettu äitien yksilöllisten tarpeiden mukaan. Hoitohenkilökunnan ammatillisella osaamisella oli merkitystä ohjauskokemuksen kannalta. Terveydenhoitajien osaamisessa ja ohjaustaidoissa ilmeni vastausten perusteella puutteita. Lisäksi jälkiohjausta sekä vertaistukea jäätiin kaipaamaan.

Tutkimustulokset tukevat ajatusta siitä, että raskausdiabeetikoiden hoidonohjaus toteutetaan usein saman kaavan mukaan eikä ohjausta kohdenneta tarpeeksi yksilöllisesti. Ohjaus siirretään usein äitiyspoliklinikan seurantaan, mikä johtaa useaan hoitosuhteeseen raskauden aikana. Tämä vaikuttaa luottamussuhteen syntymiseen ja sen myötä kohtaamisen toteutumiseen. Jatkotutkimusehdotuksena on haastatella äitiysneuvolan terveydenhoitajia kyseisen aiheen tiimoilta ja selvittää heidän ajatuksiaan siitä, miksi kohtaaminen ei aina toteudu ja millaisia kehittämisehdotuksia heillä olisi ohjauksen parantamiseksi.

The study was conducted in cooperation with the Diabetes Association of Finland. The purpose of this study was to describe the implementation of individualized counseling for gestational diabetes from the perspective of mothers. The aim was to obtain information on the management of gestational diabetes and its problems and challenges in regards to counseling. The study aimed to answer questions relating to the guidance that the mothers described, the experiences they had with the encounter and the developments that were needed.

The study utilized a qualitative approach using semi-structured interviews. One interview was held face-to-face and six of the interviews were conducted via telephone. The interview had open questions, and data was analyzed by means of a qualitative content analysis.

The results showed deficiencies in the guidance of gestational diabetes treatment, especially in the implementation of individualized counseling. Guidance was considered routine and non-specific to individual needs of the mothers. The professional competence of the nursing staff was important for the guidance experience. The responses revealed shortcomings in the nurses' knowledge and guidance skills. In addition, follow-up guidance and peer support were missing. The results can be used to support and develop the work of nurses at the maternity clinic and the activities of the Diabetes Association in the future.

The results support the idea that the guidance for the treatment of gestational diabetes is often implemented according to the same formula and the guidance is not individually targeted. Guidance is often shifted to follow-ups at the maternity clinic, leading to multiple treatment relationships during pregnancy. This affects the establishment of relational trust and the realization of the encounter. A suggestion for further studies is to interview nurses at the maternity clinic about the topic and find out their thoughts on why the encounter does not always happen and what development suggestions they have in order to improve guidance.