Raskausdiabeetikoiden kokemukset saamastaan ohjauksesta raskausaikana : raskausdiabeteksen hoidonohjauksessa tapahtuvan kohtaamisen toteutuminen äitien näkökulmasta
Naskali, Emilia (2020)
Naskali, Emilia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003022910
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003022910
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Suomen Diabetesliitto ry:n kanssa. Työn tarkoituksena oli kuvata raskausdiabeteksen hoidonohjauksessa tapahtuvan yksilöllisen kohtaamisen toteutumista äitien näkökulmasta. Tavoitteena oli saada tietoa raskausdiabeteksen ohjauksesta sekä ohjauksen ongelmista ja haasteista, jotta raskausdiabeetikoiden hoidonohjausta voitaisiin tulevaisuudessa parantaa. Tuloksia voidaan hyödyntää äitiysneuvolan terveydenhoitajien työn tukemisessa ja kehittämisessä sekä Diabetesliiton toiminnassa. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä olivat, millaista ohjaus on äitien kuvaamana, millaisia kokemuksia äideillä oli kohtaamisesta sekä millaisia kehittämistarpeita äidit kokivat kohtaamiseen liittyen.
Opinnäytetyö tehtiin laadullisella menetelmällä puolistrukturoitua haastattelua käyttäen. Yksi haastatteluista toteutettiin kasvotusten haastatteluna ja kuusi haastatteluista toteutettiin puhelinhaastatteluina. Haastattelukysymykset olivat avoimia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että raskausdiabeteksen hoidonohjauksessa puutteita oli erityisesti yksilöllisen ohjauksen toteutumisessa. Ohjaus koettiin rutiininomaiseksi, eikä sitä kohdennettu äitien yksilöllisten tarpeiden mukaan. Hoitohenkilökunnan ammatillisella osaamisella oli merkitystä ohjauskokemuksen kannalta. Terveydenhoitajien osaamisessa ja ohjaustaidoissa ilmeni vastausten perusteella puutteita. Lisäksi jälkiohjausta sekä vertaistukea jäätiin kaipaamaan.
Tutkimustulokset tukevat ajatusta siitä, että raskausdiabeetikoiden hoidonohjaus toteutetaan usein saman kaavan mukaan eikä ohjausta kohdenneta tarpeeksi yksilöllisesti. Ohjaus siirretään usein äitiyspoliklinikan seurantaan, mikä johtaa useaan hoitosuhteeseen raskauden aikana. Tämä vaikuttaa luottamussuhteen syntymiseen ja sen myötä kohtaamisen toteutumiseen. Jatkotutkimusehdotuksena on haastatella äitiysneuvolan terveydenhoitajia kyseisen aiheen tiimoilta ja selvittää heidän ajatuksiaan siitä, miksi kohtaaminen ei aina toteudu ja millaisia kehittämisehdotuksia heillä olisi ohjauksen parantamiseksi.
Opinnäytetyö tehtiin laadullisella menetelmällä puolistrukturoitua haastattelua käyttäen. Yksi haastatteluista toteutettiin kasvotusten haastatteluna ja kuusi haastatteluista toteutettiin puhelinhaastatteluina. Haastattelukysymykset olivat avoimia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että raskausdiabeteksen hoidonohjauksessa puutteita oli erityisesti yksilöllisen ohjauksen toteutumisessa. Ohjaus koettiin rutiininomaiseksi, eikä sitä kohdennettu äitien yksilöllisten tarpeiden mukaan. Hoitohenkilökunnan ammatillisella osaamisella oli merkitystä ohjauskokemuksen kannalta. Terveydenhoitajien osaamisessa ja ohjaustaidoissa ilmeni vastausten perusteella puutteita. Lisäksi jälkiohjausta sekä vertaistukea jäätiin kaipaamaan.
Tutkimustulokset tukevat ajatusta siitä, että raskausdiabeetikoiden hoidonohjaus toteutetaan usein saman kaavan mukaan eikä ohjausta kohdenneta tarpeeksi yksilöllisesti. Ohjaus siirretään usein äitiyspoliklinikan seurantaan, mikä johtaa useaan hoitosuhteeseen raskauden aikana. Tämä vaikuttaa luottamussuhteen syntymiseen ja sen myötä kohtaamisen toteutumiseen. Jatkotutkimusehdotuksena on haastatella äitiysneuvolan terveydenhoitajia kyseisen aiheen tiimoilta ja selvittää heidän ajatuksiaan siitä, miksi kohtaaminen ei aina toteudu ja millaisia kehittämisehdotuksia heillä olisi ohjauksen parantamiseksi.