Terveydenhoitajien kokemuksia lasten seksuaaliseen kehitykseen liittyvästä ohjauksesta neuvolatyössä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla terveydenhoitajien käsityksiä lapsen seksuaalisesta kehityksestä sekä kokemuksia sen puheeksi ottamisesta ja vanhempien ohjauksesta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla terveydenhoitajat voivat kehittää omaa työtään lastenneuvolassa ja mahdollisesti hyödyntää vanhemmille annettavan ohjauksen yhteydessä. Työssä selvitettiin, minkälaisissa tilanteissa lasten seksuaalisuutta käsitellään neuvolassa, ja minkälaisia kokemuksia terveydenhoitajilla oli aiheen puheeksi ottamisesta ja vanhempien ohjauksesta.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluina haastattelemalla kahden pirkanmaalaisen kunnan lastenneuvolassa työskenteleviä terveydenhoitajia. Saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen.

Työn tärkeimpinä tuloksina nousi esiin lapsen seksuaalisen kehityksen vähäinen käsittely määräaikaisten terveystarkastusten yhteydessä. Ohjausta annettiin pääasiassa vanhempien huolen heräämisen pohjalta, tai mikäli käynnillä huomattiin lapsen seksuaalissävytteistä käytöstä. Lapsen seksuaalisen kehityksen tukemista ei ollut otettu missään osaksi käynnin runkoa, eikä terveydenhoitajilla ollut omia käytänteitä asian puheeksi ottoon.

Terveydenhoitajat kokivat, että terveydenhoitajakoulutus ei anna riittävästi valmiuksia käsitellä lapsen seksuaalista kehitystä. Lisäkoulutuksia ei aiheen käsittelyyn ollut hyödynnetty. Terveydenhoitajilla oli halua ottaa seksuaalisen kehityksen käsittely osaksi määräaikaistarkastuksia, mutta he kokivat tarvitsevansa siihen lisää koulutusta.

The purpose of the study was to present the views of public health nurses on the importance of discussions about a child’s sexual development and their experiences of guiding the parents in these matters. The aim was to produce information that the public health nurses could use to develop their own work at child welfare clinics and possibly utilize it in the guidance of parents.

The study was conducted with a qualitative approach. The data were collected through theme interviews from eight (8) public health nurses working at child welfare clinics. The data were analysed by means of qualitative content analysis.

The results revealed that the child’s sexual development was given minor importance in the context of periodic health examinations. Guidance was given primarily based on the parents’ awakening concerns, or if there were signs of the child’s sexual behavior during the visit. The child’s sexual development was not a part of the visits guidance and public health nurses had no guide-lines for the intervention.

Overall, the study suggests that public health nurses felt that current education did not provide enough preparedness to handle child’s sexual development. They would like to include child’s sexual development as a part of check-up visits and receive further training on the subject.