Suomalaisten muotibrändien kansainvälistymisprosessiin liittyvät haasteet
Saarinen, Roosa (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003012893
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003012893
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin tarpeesta selvittää suomalaisten muotibrändien kansainvälistymisen haasteita. Se toteutettiin ilman toimeksiantajaa, jotta asiantuntijahaastatteluista saatiin mahdollisimman monipuoliset haastateltavien osalta. Haasteet on syytä selvittää, sillä Suomessa tehdään laadukasta suunnittelutyötä, mutta brändit eivät kuitenkaan pärjää maailmalla.
Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja tiedonkeruumenetelmäksi valikoitui teemahaastattelut. Analyysia suoritettiin koko tutkimuksen ajan ja kyllääntymispiste saavutettiin jo viiden haastattelun jälkeen. Analyysimenetelmänä toimi sisällönanalyysi.
Tulosten perusteella keskeisimmät haasteet voidaan jakaa seuraaviin luokkiin: rahoitus ja investoinnit, markkinointi ja brändäys, kohdemarkkinoiden valinta sekä kilpailuedun saavuttaminen. Rahoitus ja investoinnit liittyvät etenkin kansainvälistymisprosessin alkuvaiheen haasteisiin. Kohdemarkkinoiden valinta liittyy prosessin toiseen vaiheeseen, jossa valitaan, mille markkina-alueille lähdetään. Markkinointi, brändäys ja kilpailuetu voidaan liittää prosessin neljänteen vaiheeseen, jossa valitaan kansainvälinen markkinointisuunnitelma.
Kun lähdetään kansainvälisille markkinoille, ei välttämättä ymmärretä, että se, mikä toimii Suomessa, ei välttämättä toimi maailmalla. Tähän vaikuttaa osaltaan kohdemaiden kulttuurilliset erot, mutta myös brändikulttuurin puute Suomessa. Suomalaisille ”made in Finland” tai ”designed in Finland” viestii jostakin. Se viestii laadusta ja kotimaisuudesta, mutta kansainvälisillä markkinoilla se jättää kysymysmerkin: Mitä Suomessa tehdään paremmin?
Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja tiedonkeruumenetelmäksi valikoitui teemahaastattelut. Analyysia suoritettiin koko tutkimuksen ajan ja kyllääntymispiste saavutettiin jo viiden haastattelun jälkeen. Analyysimenetelmänä toimi sisällönanalyysi.
Tulosten perusteella keskeisimmät haasteet voidaan jakaa seuraaviin luokkiin: rahoitus ja investoinnit, markkinointi ja brändäys, kohdemarkkinoiden valinta sekä kilpailuedun saavuttaminen. Rahoitus ja investoinnit liittyvät etenkin kansainvälistymisprosessin alkuvaiheen haasteisiin. Kohdemarkkinoiden valinta liittyy prosessin toiseen vaiheeseen, jossa valitaan, mille markkina-alueille lähdetään. Markkinointi, brändäys ja kilpailuetu voidaan liittää prosessin neljänteen vaiheeseen, jossa valitaan kansainvälinen markkinointisuunnitelma.
Kun lähdetään kansainvälisille markkinoille, ei välttämättä ymmärretä, että se, mikä toimii Suomessa, ei välttämättä toimi maailmalla. Tähän vaikuttaa osaltaan kohdemaiden kulttuurilliset erot, mutta myös brändikulttuurin puute Suomessa. Suomalaisille ”made in Finland” tai ”designed in Finland” viestii jostakin. Se viestii laadusta ja kotimaisuudesta, mutta kansainvälisillä markkinoilla se jättää kysymysmerkin: Mitä Suomessa tehdään paremmin?