Uuden perintäkäsittelijän abc- kuluttajasaatava vapaaehtoisessa perinnässä
Alavakeri, Niina (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003063077
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003063077
Tiivistelmä
Vapaaehtoisen perinnän tarkoitus on kotiuttaa saatava mahdollisimman tehokkaasti vapaaehtoisella maksusuorituksella. Tämän vuoksi on tärkeää, että perintätoimiston asiakaspalvelu on asiantuntevaa ja uskottavaa. Tämän työn tarkoitus on toimia oppaana uudelle perintäkäsittelijälle. Oppaan avulla uusi perintäkäsittelijä saa perustietotaidon ja hallitsee hyvän asiakaspalvelutilanteen heti asiakassuhteen alussa.
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin vapaaehtoisen perinnän kulkua kuluttajasaatavan perinnässä. Keskeisimmät viitekehyksen osa-alueet olivat perintälain (Laki saatavien perinnästä 513/1999) viimeisimmät muutokset, ohjeistus hyvästä perintätavasta sekä perintäkulujen määrä.
Opinnäytetyö tehtiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Lähteet koostuivat lainsäädännöstä, kirjallisuudesta sekä internetsivustoista. Empiria oli tässä työssä käytännön sovellusta. Aihealue oli todella laaja, joten työ käsitteli uuden perintäkäsittelijän kannalta vain tärkeimpiä asioita. Aihealueissa ei menty pintaa syvemmälle, jottei oppaasta tule liian laaja ja vaikeasti omaksuttava. Kokonaiskuvan muodostumisen oli kuitenkin tärkeää, joten aihetta ei voitu rajata enempää.
Opinnäytetyön tulos vastasi hyvin opinnäytetyön ongelmaan, eli mistä kuluttajasaatavan vapaaehtoisessa perinnässä on kyse. Työstä tuli tarkoitusta vastaava tiivis perehdytysopas. Teoria osoitettiin todeksi käytännön esimerkeillä (haastattelu) sekä korkeimman oikeiden ennakkopäätöstapauksilla.
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin vapaaehtoisen perinnän kulkua kuluttajasaatavan perinnässä. Keskeisimmät viitekehyksen osa-alueet olivat perintälain (Laki saatavien perinnästä 513/1999) viimeisimmät muutokset, ohjeistus hyvästä perintätavasta sekä perintäkulujen määrä.
Opinnäytetyö tehtiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Lähteet koostuivat lainsäädännöstä, kirjallisuudesta sekä internetsivustoista. Empiria oli tässä työssä käytännön sovellusta. Aihealue oli todella laaja, joten työ käsitteli uuden perintäkäsittelijän kannalta vain tärkeimpiä asioita. Aihealueissa ei menty pintaa syvemmälle, jottei oppaasta tule liian laaja ja vaikeasti omaksuttava. Kokonaiskuvan muodostumisen oli kuitenkin tärkeää, joten aihetta ei voitu rajata enempää.
Opinnäytetyön tulos vastasi hyvin opinnäytetyön ongelmaan, eli mistä kuluttajasaatavan vapaaehtoisessa perinnässä on kyse. Työstä tuli tarkoitusta vastaava tiivis perehdytysopas. Teoria osoitettiin todeksi käytännön esimerkeillä (haastattelu) sekä korkeimman oikeiden ennakkopäätöstapauksilla.