Tuotannon jätteiden lajittelun tehostaminen : Vaikutus yrityksen energia- ja sekajätekustannuksiin
Jokinen, Maarit (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003083129
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003083129
Tiivistelmä
Kiertotalouden mukainen toiminta edellyttää mm. materiaalien säilyttämistä kierrossa mahdollisimman pitkään. Elintarviketeollisuus käyttää toiminnassaan uusiutumattomista luonnonvaroista valmistettuja tuotteita sekä tuottaa runsaasti erilaisia jätteitä. Tässä opinnäytetyössä haluttiin selvittää erään elintarvikealan toimijan tuotannon energia- ja sekajätteiden lajittelun tehostamisen vaikutuksia niiden jätehuoltokustannuksiin. Lisäksi kartoitettiin toimeksiantajan jätehuoltokustannusten muuttumista vuosina 2016–2018. Toimija koki yhdeksi ongelmallisimmaksi jätemateriaaliksi myyntipakkauksissa käytettävän kalvomuovin. Opinnäytetyössä haluttiin selvittää, olisiko sitä mahdollista kierrättää.
Työn käytännön toteutus tapahtui syksyllä 2019, jolloin tuotanto-osastoilla havainnoitiin muodostuvien energia- ja sekajätteiden määrää sekä laatua kuuden työvuoron ajan. Osastojen jätteet punnittiin, ja niistä lajiteltiin kalvomuovi, muu mahdollisesti kierrätettävä muovi sekä muu materiaali. Mikäli jätteiden seassa oli lajiteltavaa jätettä, ne kirjattiin ylös. Materiaali jätehuollon kustannusmuutoksen selvittämiseksi saatiin toimeksiantajan ympäristömittarit-tietokannasta.
Havainnointi vahvisti olettamuksen, että toimeksiantajan tuotannossa syntyy runsaasti muovijätettä, erityisesti kalvomuovia. Sen osuus energiajätteestä oli yli puolet. Sekajätteeseen päätyi eniten bio- ja suolijätettä, yhteensä 50 % koko sen määrästä. Lajittelun tehostamisen vaikutuksista jätekustannuksiin tehtiin laskelmia, joiden perusteella energiajätekustannuksissa voidaan saavuttaa vuositasolla enimmillään noin 2 800 €:n säästö. Jatkossa kannattaisi selvittää lajittelun tehostamisen vaikutusta jätehuollon kustannuksiin niin, että niissä huomioidaan kokonaisvaltaisesti toimeksiantajan jätehuoltokustannuksiin vaikuttavat tekijät.
Energia- ja sekajätekustannusten muuttumista vuosina 2016–2018 kartoitettaessa laskelmissa huomioitiin myös vastaavat jätemäärät. Energiajätemäärässä voitiin havaita laskeva suuntaus vuodesta 2016 alkaen, kun sekajätteen määrässä tapahtui vastaava muutos vuodesta 2017 alkaen. Molempien jätelajien kustannukset kasvoivat vuonna 2017 ja alenivat vuonna 2018 jääden kuitenkin vuoden 2016 tasosta.
Kalvomuovia ei voida kierrättää nykyteknologialla tehokkaasti, joten se tulee hyödyntää energiana. Sen sijaan esimerkiksi tuotannon suursäkkejä ja PE-LD-suojamuoveja olisi mahdollista kierrättää. Myös tuotannon jätteiden lajittelua olisi mahdollista tehostaa nykyisessä toimintaympäristössä.
Työn käytännön toteutus tapahtui syksyllä 2019, jolloin tuotanto-osastoilla havainnoitiin muodostuvien energia- ja sekajätteiden määrää sekä laatua kuuden työvuoron ajan. Osastojen jätteet punnittiin, ja niistä lajiteltiin kalvomuovi, muu mahdollisesti kierrätettävä muovi sekä muu materiaali. Mikäli jätteiden seassa oli lajiteltavaa jätettä, ne kirjattiin ylös. Materiaali jätehuollon kustannusmuutoksen selvittämiseksi saatiin toimeksiantajan ympäristömittarit-tietokannasta.
Havainnointi vahvisti olettamuksen, että toimeksiantajan tuotannossa syntyy runsaasti muovijätettä, erityisesti kalvomuovia. Sen osuus energiajätteestä oli yli puolet. Sekajätteeseen päätyi eniten bio- ja suolijätettä, yhteensä 50 % koko sen määrästä. Lajittelun tehostamisen vaikutuksista jätekustannuksiin tehtiin laskelmia, joiden perusteella energiajätekustannuksissa voidaan saavuttaa vuositasolla enimmillään noin 2 800 €:n säästö. Jatkossa kannattaisi selvittää lajittelun tehostamisen vaikutusta jätehuollon kustannuksiin niin, että niissä huomioidaan kokonaisvaltaisesti toimeksiantajan jätehuoltokustannuksiin vaikuttavat tekijät.
Energia- ja sekajätekustannusten muuttumista vuosina 2016–2018 kartoitettaessa laskelmissa huomioitiin myös vastaavat jätemäärät. Energiajätemäärässä voitiin havaita laskeva suuntaus vuodesta 2016 alkaen, kun sekajätteen määrässä tapahtui vastaava muutos vuodesta 2017 alkaen. Molempien jätelajien kustannukset kasvoivat vuonna 2017 ja alenivat vuonna 2018 jääden kuitenkin vuoden 2016 tasosta.
Kalvomuovia ei voida kierrättää nykyteknologialla tehokkaasti, joten se tulee hyödyntää energiana. Sen sijaan esimerkiksi tuotannon suursäkkejä ja PE-LD-suojamuoveja olisi mahdollista kierrättää. Myös tuotannon jätteiden lajittelua olisi mahdollista tehostaa nykyisessä toimintaympäristössä.