Alaselkäkivun suoravastaanoton kehittäminen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää pirkanmaalaisen terveyskeskuksen alaselkäkipuisten asiakkaiden suoravastaanotossa ilmenneiden ongelmien syitä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla suoravastaanoton toimintaa voidaan kehittää sujuvammaksi ja asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Työn toimeksiantaja oli eräs pirkanmaalainen terveyskeskus.

Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselytutkimuksella ja analysoitiin laadullisin ja määrällisin menetelmin. Kyselytutkimus kohdistettiin kolmelletoista suoravastaanoton parissa työskentelevälle sairaanhoitajalle. Opinnäytetyön kyselytutkimuksesta ilmeni, että sairaanhoitajat kokevat työnsä mielekkääksi ja ovat kehitysmyönteisiä. Muutoksiin suhtaudutaan positiivisesti, ja muutosten suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuminen mahdollistetaan. Hoidon tarpeen arviointi koettiin raskaaksi, mutta erittäin tärkeäksi osaksi työtä. Perehdytys oli toteutunut joiltakin osin hyvin. Suoravastaanoton täydennyskoulutuksen koettiin toteutuneen tiheästi. Sairaanhoitajat kaipasivat työhönsä yhtenäisiä käytäntöjä, selkeää ohjeistusta mielellään kirjallisena, sekä kertausta erityisesti suoravastaanottotoiminnasta. Klinik-oiretyökalu koettiin huonoksi sähköisen yhteydenoton menetelmäksi, ja sen vaihtoa toivottiin. Suoravastaanoton suurimmiksi haasteiksi koettiin fysioterapeutin aikojen puute, asiakkaiden halu päästä lääkärin vastaanotolle, sekä moniammatillisen yhteistyön hyödyntäminen.

Tutkimus antaa viitteitä, että suoravastaanottotoiminnan käytännön asiat ovat epäselviä. Klinik-oiretyökalu ei vaikuttaisi ominaisuuksiensa puolesta soveltuvan kyseisen terveyskeskuksen tarpeisiin, ja sen vaihtamista toiseen voisi harkita. Eri työnkuviin tulisi olla järjestelmällinen ja tasalaatuinen perehdytys. Suoravastaanoton toimintaa tulisi kerrata säännöllisesti, mahdollisesti jopa moniammatillisissa kokouksissa, jossa käytännön asioista kyettäisiin sopimaan yhdessä ja tieto kulkisi kaikille osapuolille ajantasaisesti. Vaikuttaisi myös siltä, että kunnan asukkaat eivät ole tietoisia suoravastaanotosta ja sen ideologiasta. Mainonnalla lisättäisiin potentiaalisten asiakkaiden tietoisuutta toiminnasta, joka saattaisi edistää palvelun piiriin hakeutumista.

The purpose of this study was to collect information about problems that appeared in physiotherapists´ direct access of low back pain. Thesis was produced for a community health center in the Tampere region. The aim was to help to develop a direct access.

The study was conducted with quantitative and qualitative approach. The data were collected through e-questionnaires delivered to 13 public health nurses working at assessment for the need of treatment on physiotherapists´ direct access.

The results revealed that nurses liked their work, reacted positively towards changes at workplace and the employer made it possible to participate in projects. Assessment for the need of treatment was seen as an important yet heavyduty part of the work. Orientation has gone fairly well and nurses have received updating education to direct access. Nurses wish to have common practices in their work, clear instructions and recapitulation of direct access. Biggest challenges were lack of free consulting hours for physiotherapists, customers’ willingness to get to the doctor and getting the best of multiprofessional team.

Overall, the study suggests that practical things at direct access were unclear. Klinik-tool doesn’t seem to fit in to the needs of the common health center that was under investigation and its replacement to other tool should be considered. Orientation should be planned carefully and actualize with consistent quality. Practice of direct access should be revised regularly in multiprofessional meetings. Clients’ knowledge of direct access could be improved by advertisements that could improve the use of the service.