Lasten ja perheiden osallisuus lapsivaikutusten arvioinnissa: Kokemuksia lapsivaikutusten arvioinnista kunnissa
Kontio, Tiia; Kuusento, Henna (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003163518
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003163518
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia lapsivaikutusten arviointia osana päätöstentekoa. Tutkimuksessa käydään läpi, miksi lapsivaikutusten arviointia on tehty, miten sitä on toteutettu ja millainen prosessi on ollut eri ammattilaisten näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten lapsia ja perheitä on osallistettu vaikutusten arvioinnin toteuttamiseen.
Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä tutkimuksessa käytettiin puolistrukturoituja eli teemahaastatteluja, joihin osallistui neljä (4) haastateltavaa kolmesta (3) eri kunnasta: Alajärveltä, Naantalista ja Orimattilasta.
Lapsivaikutusten arvioinnin nähtiin vahvasti perustuvan lainsäädäntöön ja YK:n lasten oikeuksien yleissopimukseen. Arvioinnin tekeminen nähtiin perusteltuna silloin, kuin kunnassa tapahtui muutoksia, joilla oli vaikutuksia lapsiin ja heidän perheisiinsä. Ennakkoarvioinnin avulla lapsiin ja perheisiin kohdistuvia vaikutuksia pohditaan laajemmin kuin vain taloudellisesta näkökulmasta. Toteuttamalla lapsivaikutusten arviointia saadaan yksilöityä ja perusteltua tietoa pysyvämmän päätöksen tueksi.
Lapsivaikutusten arviointi koettiin hyödylliseksi työkaluksi ja kokemusten mukaan arviointia on mahdollista toteuttaa nopeallakin aikataululla. Arvioinnin toteuttamisen koettiin helpottuvan kokemuksen ja saatavilla olevan asiantuntija-avun myötä. Arvioinnin toteuttamisesta saatiin paljon hyötyä ja niin sanottua hiljaista tietoa, joka tulisi jo itsessään olla lähtökohtana arvioinnin tekemiselle. Lapsivaikutusten arviointiprosessi yhdistää erilaisilla tehtäväkentillä olevia työntekijöitä ja mahdollistaa vuoropuhelun organisaation eri tasojen välillä.
Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä tutkimuksessa käytettiin puolistrukturoituja eli teemahaastatteluja, joihin osallistui neljä (4) haastateltavaa kolmesta (3) eri kunnasta: Alajärveltä, Naantalista ja Orimattilasta.
Lapsivaikutusten arvioinnin nähtiin vahvasti perustuvan lainsäädäntöön ja YK:n lasten oikeuksien yleissopimukseen. Arvioinnin tekeminen nähtiin perusteltuna silloin, kuin kunnassa tapahtui muutoksia, joilla oli vaikutuksia lapsiin ja heidän perheisiinsä. Ennakkoarvioinnin avulla lapsiin ja perheisiin kohdistuvia vaikutuksia pohditaan laajemmin kuin vain taloudellisesta näkökulmasta. Toteuttamalla lapsivaikutusten arviointia saadaan yksilöityä ja perusteltua tietoa pysyvämmän päätöksen tueksi.
Lapsivaikutusten arviointi koettiin hyödylliseksi työkaluksi ja kokemusten mukaan arviointia on mahdollista toteuttaa nopeallakin aikataululla. Arvioinnin toteuttamisen koettiin helpottuvan kokemuksen ja saatavilla olevan asiantuntija-avun myötä. Arvioinnin toteuttamisesta saatiin paljon hyötyä ja niin sanottua hiljaista tietoa, joka tulisi jo itsessään olla lähtökohtana arvioinnin tekemiselle. Lapsivaikutusten arviointiprosessi yhdistää erilaisilla tehtäväkentillä olevia työntekijöitä ja mahdollistaa vuoropuhelun organisaation eri tasojen välillä.