Viivästynyt vanhemmuus : yli 30-vuotiaiden viivästynyt vanhemmuus
Antikainen, Sonja; Variko, Oona (2020)
Antikainen, Sonja
Variko, Oona
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003263938
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003263938
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kokemuksia viivästyneestä vanhemmuudesta. Työssä selvitettiin mitkä ovat tekijöitä, joiden koetaan vaikuttavan lasten hankinnan viivästymiseen ja mitkä tekijät koetaan vaikeuttavan lasten saamista. Lisäksi opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää, miten viivästynyt vanhemmuus koettiin. Tavoitteena oli tuottaa tietoa viivästyneen vanhemmuuden kokemuksista. Opinnäytetyön yhteistyötahona oli Viva2- hanke.
Opinnäytetyö tehtiin laadullisella menetelmällä ja aineisto kerättiin blogiteksteistä, joiden kirjoittajat kuvasivat viivästynyttä vanhemmuutta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tärkeimpinä tuloksina opinnäytetyössä muun muassa monet kirjoittajat kokivat lasten hankinnan suunnittelun olevan tärkeää. He olivat halunneet ensin elää nuoruutta, muodostaa pysyvän parisuhteen ja vakaan taloustilanteen ennen kuin lähtivät harkitsemaan lasten hankintaa. Raskaaksi tulemista saattoi viivästyttää ja vaikeuttaa jokin fyysinen tai psyykkinen sairaus ja niihin liittyvä lääkitys tai lapsettomuushoitojen tarve. Kirjoittajat kokivat viivästyneestä vanhemmuudesta monenlaisia tunteita. Enemmän koettiin kuitenkin negatiivisia tunteita mutta silti myös muun muassa toivoa ja helpotusta jossain kohtaa “lapsenyritysprosessia”.
Viivästynyttä vanhemmuutta on tutkittu jo jonkin verran esimerkiksi siitä näkökulmasta, kuinka ikä lisää ongelmia lapsen saamisessa. Tutkimustieto on kuitenkin vähäistä siltä osin, kuinka paljon näitä ongelmia esiintyy nuoremmalla iällä esimerkiksi hieman yli 20–vuotiailla pariskunnilla. Opinnäytetyössä oli vaikea saada kattavasti tutkimustuloksia vanhemmuutta vaikeuttavista tekijöistä. Tästä voitaisiin tehdä lisää jatkotutkimusta. Kolmas mielenkiintoinen tutkimusehdotus olisi, kuinka montaa nuorena vanhemmaksi tullutta, suunnitellusti tai suunnittelematta, mietityttää kesken jäänyt nuoruus. Kuinka moni heistä miettii sitä, ettei talous-, tai työtilanne ollut ehkä yhtä vakaa kuin monella yli 30-vuotiaalla tai kuinka moni pohtii, ettei esimerkiksi matkustellut nuorena ensin, kun se olisi ollut helpompaa.
Opinnäytetyö tehtiin laadullisella menetelmällä ja aineisto kerättiin blogiteksteistä, joiden kirjoittajat kuvasivat viivästynyttä vanhemmuutta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tärkeimpinä tuloksina opinnäytetyössä muun muassa monet kirjoittajat kokivat lasten hankinnan suunnittelun olevan tärkeää. He olivat halunneet ensin elää nuoruutta, muodostaa pysyvän parisuhteen ja vakaan taloustilanteen ennen kuin lähtivät harkitsemaan lasten hankintaa. Raskaaksi tulemista saattoi viivästyttää ja vaikeuttaa jokin fyysinen tai psyykkinen sairaus ja niihin liittyvä lääkitys tai lapsettomuushoitojen tarve. Kirjoittajat kokivat viivästyneestä vanhemmuudesta monenlaisia tunteita. Enemmän koettiin kuitenkin negatiivisia tunteita mutta silti myös muun muassa toivoa ja helpotusta jossain kohtaa “lapsenyritysprosessia”.
Viivästynyttä vanhemmuutta on tutkittu jo jonkin verran esimerkiksi siitä näkökulmasta, kuinka ikä lisää ongelmia lapsen saamisessa. Tutkimustieto on kuitenkin vähäistä siltä osin, kuinka paljon näitä ongelmia esiintyy nuoremmalla iällä esimerkiksi hieman yli 20–vuotiailla pariskunnilla. Opinnäytetyössä oli vaikea saada kattavasti tutkimustuloksia vanhemmuutta vaikeuttavista tekijöistä. Tästä voitaisiin tehdä lisää jatkotutkimusta. Kolmas mielenkiintoinen tutkimusehdotus olisi, kuinka montaa nuorena vanhemmaksi tullutta, suunnitellusti tai suunnittelematta, mietityttää kesken jäänyt nuoruus. Kuinka moni heistä miettii sitä, ettei talous-, tai työtilanne ollut ehkä yhtä vakaa kuin monella yli 30-vuotiaalla tai kuinka moni pohtii, ettei esimerkiksi matkustellut nuorena ensin, kun se olisi ollut helpompaa.