Hoitotason ensihoitajien rytmihäiriö- ja EKG-osaaminen
Koivuluhta, Lassi; Markkanen, Leevi; Suhonen, Jami (2020)
Koivuluhta, Lassi
Markkanen, Leevi
Suhonen, Jami
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003273999
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003273999
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa Pirkanmaan alueella sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa, hoitotasolla toimivien ensihoitajien rytmihäiriö- ja EKG-osaamista. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä olivat, tunnistavatko ensihoitajat harvinaisempia rytmihäiriöitä elektrokardiografiasta, millä tasolla ensihoitajien rytmihäiriö- ja EKG-osaaminen ovat, sekä kokevatko ensihoitajat tarvitsevansa lisäkoulutusta aiheesta. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella menetelmällä ja aineiston keruu tapahtui sähköisellä kyselytutkimuksella. Kyselytutkimuksessa vastaajille esitettiin viisi EKG:an liittyvää kysymystä sekä viisi sydänfilmiä, joihin vastaajan tuli valita oikea rytmihäiriö annetuista vastausvaihtoehdoista. Ensihoitajat vastasivat tutkimuskyselyyn nimettömästi. Aineisto analysoitiin SPSS-tilastointiohjelmaa apuna käyttäen.
Tutkimuskyselyn tulosten perusteella parhaiten ensihoitajat tunnistivat vasemman haarakatkoksen (LBBB) sekä supraventrikulaarisen takykardian (SVT). Heikoiten tunnistettiin toisen asteen eteis-kammiokatkos (Mobitz 2) sekä Wolff-Parkinson-White –oireyhtymä (WPW). EKG:n teoriatiedon osiossa osaaminen oli tasaista ja pääosin yli 80% ensihoitajista vastasi oikein kysymyksiin. Selvänä poikkeamana osaamisessa näkyi kysymys sydämen sähköisen akselin määrityksestä, johon vain noin 30% ensihoitajista osasi vastata oikein. Keskimääräinen oikeinvastausprosentti kyselytutkimuksessa oli 68,2%. Työkokemuksella ei näkynyt johdonmukaisesti olevan merkitystä osaamisessa. Noin kuusi kymmenestä vastaajasta oli täysin tai osittain samaa mieltä väittämästä ”Koen oppineeni paljon rytmihäiriöistä ja EKG:n rekisteröinnistä opintojeni aikana”. Noin kahdeksan kymmenestä vastaajasta oli täysin tai osittain samaa mieltä lisäkoulutuksen tarpeesta aiheesta.
Tulosten perusteella ensihoitajien rytmihäiriö- ja EKG-osaaminen on pääsääntöisesti melko hyvällä tasolla eikä kovinkaan suurta hajontaa esiinny työkokemuksen määrästä riippumatta. Opinnäytetyön tulosten perusteella työnantajien kannattaa jatkossa järjestää palstoja, joihin ensihoitajat voivat lisätä mieltä askarruttavia kysymyksiä tai aiheita, joiden perusteella voidaan suunnitella koulutuspäivien aiheita ja sisältöjä. Oppilaitokset voisivat tarjota opiskelijoille enemmän itseopiskelumateriaaleja, sekä lisäksi oppilaitokset voisivat resurssien puitteissa järjestää enemmän kontaktiopetusta aiheesta.
Tutkimuskyselyn tulosten perusteella parhaiten ensihoitajat tunnistivat vasemman haarakatkoksen (LBBB) sekä supraventrikulaarisen takykardian (SVT). Heikoiten tunnistettiin toisen asteen eteis-kammiokatkos (Mobitz 2) sekä Wolff-Parkinson-White –oireyhtymä (WPW). EKG:n teoriatiedon osiossa osaaminen oli tasaista ja pääosin yli 80% ensihoitajista vastasi oikein kysymyksiin. Selvänä poikkeamana osaamisessa näkyi kysymys sydämen sähköisen akselin määrityksestä, johon vain noin 30% ensihoitajista osasi vastata oikein. Keskimääräinen oikeinvastausprosentti kyselytutkimuksessa oli 68,2%. Työkokemuksella ei näkynyt johdonmukaisesti olevan merkitystä osaamisessa. Noin kuusi kymmenestä vastaajasta oli täysin tai osittain samaa mieltä väittämästä ”Koen oppineeni paljon rytmihäiriöistä ja EKG:n rekisteröinnistä opintojeni aikana”. Noin kahdeksan kymmenestä vastaajasta oli täysin tai osittain samaa mieltä lisäkoulutuksen tarpeesta aiheesta.
Tulosten perusteella ensihoitajien rytmihäiriö- ja EKG-osaaminen on pääsääntöisesti melko hyvällä tasolla eikä kovinkaan suurta hajontaa esiinny työkokemuksen määrästä riippumatta. Opinnäytetyön tulosten perusteella työnantajien kannattaa jatkossa järjestää palstoja, joihin ensihoitajat voivat lisätä mieltä askarruttavia kysymyksiä tai aiheita, joiden perusteella voidaan suunnitella koulutuspäivien aiheita ja sisältöjä. Oppilaitokset voisivat tarjota opiskelijoille enemmän itseopiskelumateriaaleja, sekä lisäksi oppilaitokset voisivat resurssien puitteissa järjestää enemmän kontaktiopetusta aiheesta.