Sosionomiopiskelijoiden kokemat valmiudet toteuttaa ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä varhaiskasvatuksessa
Eriksson, Maisa (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003284049
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003284049
Tiivistelmä
Uusi varhaiskasvatuslaki (540/2018) astui voimaan 1.9.2018, joka muutti sosionomin nimikkeitä varhaiskasvatuksessa. Lain voimaan tullessa varhaiskasvatuksessa toimivat lastentarhanopettajat sekä myös tätä pätevyyttä opiskelevat, toimivat nykyään varhaiskasvatuksen opettaja -nimikkeellä. Varhaiskasvatukseen suuntautuneet sosionomit, jotka valmistuvat 31.6.2023 jälkeen, ovat kelpoisia toimimaan varhaiskasvatuksen sosionomeina. (Varhaiskasvatuslaki 2018, 26-27 §, 75 §.)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda näkyväksi sosionomiksi opiskelevien tämän hetkistä osaamista ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön toteuttamiseen varhaiskasvatuksessa, sillä varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuvaa ei määritetä laissa. Työn tavoitteena oli kerätä kyselyn avulla eri ammattikorkeakoulujen opiskelijoilta kokemuksia omista ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön valmiuksistaan päiväkotiympäristössä. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jonka menetelmänä oli sähköinen kysely. Aineistoa kerättiin viidestä eri ammattikorkeakoulusta ja tutkimuksen aineisto analysoitiin määrällisen tarkastelun keinoin.
Opinnäytetyössä selvisi, että sosionomin tutkintoa opiskelevat kokivat ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön osaamisiensa olevan hyvät tai kohtalaiset. Sosionomikoulutuksen aikana kartutetun osaamisen koettiin koostuvan teoreettisesta ja käytännön osaamisesta, menetelmäosaamisesta, palveluosaamisesta sekä itseohjautuvuuteen perustuvasta osaamisesta. Opiskelijoiden koettu osaaminen perustui eniten käytännön kokemuksiin, asennoitumiseen ja teoreettiseen osaamiseen. Aihetta käsitteleviä opintoja koettiin olevan sosionomikoulutuksen aikana liian vähän, mutta teorian tuoma tieto koettiin hyödylliseksi käytännön työn kannalta. Harjoittelut ja opiskelujen aikainen tai aiempi työkokemus vaikutti sosionomiopiskelijoiden kokemiin ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön osaamisiin paljon. Tuloksia voidaan hyödyntää jatkotutkimuksissa liittyen sosionomien osaamisiin tai sosionomin koulutuksen kehittämistarpeita kartoittaessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda näkyväksi sosionomiksi opiskelevien tämän hetkistä osaamista ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön toteuttamiseen varhaiskasvatuksessa, sillä varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuvaa ei määritetä laissa. Työn tavoitteena oli kerätä kyselyn avulla eri ammattikorkeakoulujen opiskelijoilta kokemuksia omista ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön valmiuksistaan päiväkotiympäristössä. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jonka menetelmänä oli sähköinen kysely. Aineistoa kerättiin viidestä eri ammattikorkeakoulusta ja tutkimuksen aineisto analysoitiin määrällisen tarkastelun keinoin.
Opinnäytetyössä selvisi, että sosionomin tutkintoa opiskelevat kokivat ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön osaamisiensa olevan hyvät tai kohtalaiset. Sosionomikoulutuksen aikana kartutetun osaamisen koettiin koostuvan teoreettisesta ja käytännön osaamisesta, menetelmäosaamisesta, palveluosaamisesta sekä itseohjautuvuuteen perustuvasta osaamisesta. Opiskelijoiden koettu osaaminen perustui eniten käytännön kokemuksiin, asennoitumiseen ja teoreettiseen osaamiseen. Aihetta käsitteleviä opintoja koettiin olevan sosionomikoulutuksen aikana liian vähän, mutta teorian tuoma tieto koettiin hyödylliseksi käytännön työn kannalta. Harjoittelut ja opiskelujen aikainen tai aiempi työkokemus vaikutti sosionomiopiskelijoiden kokemiin ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön osaamisiin paljon. Tuloksia voidaan hyödyntää jatkotutkimuksissa liittyen sosionomien osaamisiin tai sosionomin koulutuksen kehittämistarpeita kartoittaessa.