Mentorointi opiskelijan hyvinvoinnin tukena

Abstract

Mentorointi on vuorovaikutuksellinen prosessi, joka edellyttää niin aktorin (kokematon henkilö) kuin mentorinkin sitoutumista prosessiin. Prosessissa korostuu aktorin aktiivinen rooli, omien tarpeiden esille tuominen, jotta mentorointia voidaan kohdentaa aktorin tarpeita vastaamaan. Hyvinvointi on käsitteenä laaja, johon vaikuttavat yksilön omat kyvyt, mieltymykset ja elinolot sekä opiskelun ja perheen yhteensovittaminen. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa hyödynnettiin ensimmäisen kerran avoimen ammattikorkeakoulun polkuopinnoissa toimintaterapian monimuoto-opiskelijoiden tukena mentorointia. Opiskelijoiden kokemuksia mentoroinnin toteutumisen lisäksi tarkasteltiin hyvinvoinnin, ammatillisen kasvun ja osaamisen kehittymisen näkökulmista. Tässä opinnäytetyössä kerrotaan opiskelijoiden kokemuksista mentoroinnin merkityksestä heidän hyvinvointiinsa ja toimintaterapian viitekehyksenä käytetään Inhimillisen toiminnan mallia. Opinnäytetyö on laadullinen ja teemahaastatteluun perustuva. Teemahaastatteluun osallistui yhteensä 13 toimintaterapian avoimenpolun opiskelijaa. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Tutkimustulosten mukaan opiskelijat kokivat mentoroinnin tukeneen hyvinvointia voimaannuttavana ja ammatillista sekä opiskelijoiden välistä osallisuutta tukevana tekijänä. Samaan aikaan käynnissä ollut opiskelijatutorointiin pohjautuva Toivo-ryhmä oli antanut opiskelijoille keinoja omaan jaksamiseen, arjenhallintaan ja opiskelukykyyn liittyviin asioihin, jonka vuoksi opiskelijat eivät kokeneet tarvetta käsitellä niitä mentoroinnissa.