Metsien perinteinen monikäyttö, aineistot ja tiedonhankinta aiheesta yleisissä kirjastoissa
Keränen, Seija (2020)
Keränen, Seija
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003294062
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003294062
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin sekä kirjastoammattilaisten että kirjaston asiakkaiden tiedonhankintaa aiheesta metsien perinteinen monikäyttö. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia tiedonhankintakanavia tiedonhaussa käytetään sekä mitkä tekijät vaikuttavat tiedonlähteiden valintaan. Lisäksi pohdittiin, miten aineistojen saatavuutta kirjastojen kautta voitaisiin kehittää.
Tutkimuksen teoriana toimi Carol C. Kuhlthaun tiedonhankinnan prosessimalli, jossa tiedon lisääntyessä myös yksilön tiedonhaku muuttuu määrätietoisemmaksi. Tutkimusta tarkasteltiin lisäksi Brenda Dervinin Sense Making -teorian näkökulmasta ja se sopikin hyvin yhteen tutkimuksen toteutustavan kanssa.
Opinnäytetyö oli tutkimuslähtöinen eli lähteistä hankittua tietoperustaa sovellettiin käytännön tutkimusongelmien ratkaisemiseen. Tutkimuksellinen teoriaosa toteutettiin pääosin kvalitatiivisella, tietoa eri lähteistä kokoavalla tutkimusotteella pyrkien vastaamaan esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Lisäksi hyödynnettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää kyselystä saatujen tulosten ja tilastojen analyysin kohdalla.
Tutkimus osoitti, että kirjastojen ja asiakkaiden käsitykset materiaalien saatavuudesta eroavat toisistaan. Parannusehdotuksena olisi aiheen kuvailu- ja luettelointitietojen yhtenäistäminen. Asiakkaiden erilaiset tiedontarpeet ja tiedonhakutavat pitäisi ottaa huomioon kirjaston asiakaspalvelua kehitettäessä.
Tutkimuksen teoriana toimi Carol C. Kuhlthaun tiedonhankinnan prosessimalli, jossa tiedon lisääntyessä myös yksilön tiedonhaku muuttuu määrätietoisemmaksi. Tutkimusta tarkasteltiin lisäksi Brenda Dervinin Sense Making -teorian näkökulmasta ja se sopikin hyvin yhteen tutkimuksen toteutustavan kanssa.
Opinnäytetyö oli tutkimuslähtöinen eli lähteistä hankittua tietoperustaa sovellettiin käytännön tutkimusongelmien ratkaisemiseen. Tutkimuksellinen teoriaosa toteutettiin pääosin kvalitatiivisella, tietoa eri lähteistä kokoavalla tutkimusotteella pyrkien vastaamaan esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Lisäksi hyödynnettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää kyselystä saatujen tulosten ja tilastojen analyysin kohdalla.
Tutkimus osoitti, että kirjastojen ja asiakkaiden käsitykset materiaalien saatavuudesta eroavat toisistaan. Parannusehdotuksena olisi aiheen kuvailu- ja luettelointitietojen yhtenäistäminen. Asiakkaiden erilaiset tiedontarpeet ja tiedonhakutavat pitäisi ottaa huomioon kirjaston asiakaspalvelua kehitettäessä.