Talous- ja velkaneuvonnan toteutuminen talous- ja velkaneuvojien näkökulmasta tarkasteltuna

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaiseksi talous- ja velkaneuvojat kokevat talous- ja velkaneuvonnan, sekä velkaantuneiden tilanteen tällä hetkellä koko Suomessa. Opinnäytetyössä selvitetään, miten talous- ja velkaneuvonta toimii nykyään, miten asiakkaan asioita hoidetaan, millaisia asiakkaita talous- ja velkaneuvojat kohtaavat ja mitä ongelmia talous- ja velkaneuvojat kohtaavat työssään.

Opinnäytetyön teoria koostuu pääasiassa talousneuvonnasta, velkaneuvonnasta, velkaantumisesta, maksuhäiriöistä ja ulosotosta. Kirjallisuuden ja verkkojulkaisujen lisäksi teoria koostuu aiheeseen liittyvistä laeista ja keinoista, joiden avulla velkaantunut voi saada apua velkaongelmaansa. Ajankohtaisina asioina opinnäytetyössä käsiteltiin syyskuussa 2019 voimaan tullutta pikavippien korkokattoa ja Valtiovarainministeriön työryhmän ehdottamaa henkilön vuosituloihin sidottua velkakattoa.

Tutkimusmenetelmänä tässä opinnäytetyössä käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Linkki kyselylomakkeeseen lähetettiin sähköpostitse Suomen kuuteen eri oikeusapu- ja edunvalvontapiiriin, joissa työskentelee talous- ja velkaneuvojia. Kysely toteutettiin marraskuussa 2019. Kyselyn tulokset analysoitiin kysymyksittäin.

Tutkimuksen tuloksista päätellen voidaan todeta, että talous- ja velkaneuvonta toteutuu melko hyvin Suomessa, mutta pitkät jonot aiheuttavat välillä ongelmia. Talous- ja velkaneuvonnan siirtyminen kunnilta oikeusaputoimistoihin toi haasteita muun muassa lisääntyneen byrokratian takia, mutta toisaalta taas tämä muutos toi asiakkaille vapauksia, koska he voivat nykyään valita toimiston, jossa haluavat asioida.