Työhyvinvoinnin kehittäminen kuntaorganisaatiossa
Kaci-Amer, Auli (2011)
Kaci-Amer, Auli
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011090912957
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011090912957
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni on kehittämistyö, jossa tutkin Liperin kunnan henkilöstön työhyvinvoinnin nykytilaa työyhteisöindeksin avulla. . Lindström, Hottinen ja Bredenberg ovat luoneet Työilmapiiri- ja hyvinvointi-barometrin (2000), jonka pohjalta Työyhteisöindeksi on laadittu. Työyhteisöindeksi muodostuu kahden alaindeksin, yksilön voimavarat ja työyhteisön toimivuus, summasta. Lomake sisältää 18 strukturoitua kysymystä, joilla arvioidaan työyhteisön toimivuutta.
Hyvinvoinnin tilaa kartoittava kysely suunnattiin koko Liperin kunnan henkilöstölle, jota on kaikkiaan 1092. Osa henkilöstöstä vastasi paperilomakkeella. Vastausprosentti oli 45,5 %. Kyselyyn vastanneista naisia oli 428 ja miehiä 58. Henkilöstökysely toteutettiin sähköisenä Webropol-ohjelmalla.
Työyhteisön toimivuus on kartoituksen perusteella laskenut aiemmin vuonna 2007 tehtyyn kyselyyn ver-rattuna. Tulosalueita vertailtaessa paras työhyvinvoinnin tila on teknisellä osastolla. Työhyvinvoinnin voidaan todeta olevan normaalilla tai hyvällä tasolla suurimmassa osassa työyksiköitä. Keskeiset tulokset kartoituksesta olivat tekemättömien töiden paine ja ajan puute työn tekemiseen kunnolla sekä johtamiseen liittyvä palaute.
Keskeisenä kehittämistarpeena työyhteisöissä pidettiin ajanpuutteen aiheuttaman työkiireen keventämistä, jotta työ olisi mahdollista tehdä kunnolla. Henkilöstö määritteli keskeisiksi konkreettisiksi kehittämistoi-menpiteiksi myös tiedottamisen, palautteen antamisen, lähiesimiehen tuen sekä tiedonkulun parantamisen johdon ja henkilöstön välillä.
Liperin kunnan työhyvinvointikartoitukset toteutetaan jatkossa kahden vuoden välein toteutettavalla hen-kilöstölle suunnatulla työhyvinvointikyselyllä. Kehittämistyötä jatketaan työyhteisössä määrittelemällä nyt tehdyn kartoituksen perusteella konkreettiset yksikkökohtaiset kehittämistoimenpiteet ja tekemällä niistä kehittämissuunnitelmat. Kehittämistyön toteutusta ja seurantaa jatketaan laaditun toimintamallin mukaisesti.
Hyvinvoinnin tilaa kartoittava kysely suunnattiin koko Liperin kunnan henkilöstölle, jota on kaikkiaan 1092. Osa henkilöstöstä vastasi paperilomakkeella. Vastausprosentti oli 45,5 %. Kyselyyn vastanneista naisia oli 428 ja miehiä 58. Henkilöstökysely toteutettiin sähköisenä Webropol-ohjelmalla.
Työyhteisön toimivuus on kartoituksen perusteella laskenut aiemmin vuonna 2007 tehtyyn kyselyyn ver-rattuna. Tulosalueita vertailtaessa paras työhyvinvoinnin tila on teknisellä osastolla. Työhyvinvoinnin voidaan todeta olevan normaalilla tai hyvällä tasolla suurimmassa osassa työyksiköitä. Keskeiset tulokset kartoituksesta olivat tekemättömien töiden paine ja ajan puute työn tekemiseen kunnolla sekä johtamiseen liittyvä palaute.
Keskeisenä kehittämistarpeena työyhteisöissä pidettiin ajanpuutteen aiheuttaman työkiireen keventämistä, jotta työ olisi mahdollista tehdä kunnolla. Henkilöstö määritteli keskeisiksi konkreettisiksi kehittämistoi-menpiteiksi myös tiedottamisen, palautteen antamisen, lähiesimiehen tuen sekä tiedonkulun parantamisen johdon ja henkilöstön välillä.
Liperin kunnan työhyvinvointikartoitukset toteutetaan jatkossa kahden vuoden välein toteutettavalla hen-kilöstölle suunnatulla työhyvinvointikyselyllä. Kehittämistyötä jatketaan työyhteisössä määrittelemällä nyt tehdyn kartoituksen perusteella konkreettiset yksikkökohtaiset kehittämistoimenpiteet ja tekemällä niistä kehittämissuunnitelmat. Kehittämistyön toteutusta ja seurantaa jatketaan laaditun toimintamallin mukaisesti.