Vaihtoehtohoitojen merkitys syöpäpotilaalle : kirjallisuuskatsaus
Mathlein, Viljami (2020)
Mathlein, Viljami
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003314215
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003314215
Tiivistelmä
Opinnäytetyö selvittää kirjallisuuskatsauksen keinoin kuinka yleistä täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö on syöpäpotilaiden keskuudessa sekä miten ohjata syöpäpotilasta niihin liittyen.
Teoriaosuuden aluksi käsitellään termit; lääketieteen näkemys syövästä, vaihtoehtohoidot sekä ohjaus suhteessa syöpäpotilaisiin. Tiedonhaku tehtiin molempiin tutkimuskysymyksiin erikseen, käyttäen useita hakukoneita. Tuloksista valtaosa on englanninkielisiä ja kansainvälisiä, sillä Suomessa aihetta ei ole liiemmälti tutkittu. Tuorein kotimainen lähteeni on vuodelta 2005. Tuloksista piirtyy silti selkeä kuva, CAM-menetelmien käyttö on yleistä potilaspopulaatiossa, keskimäärin noin joka kolmas on käyttänyt jotain menetelmää. Yleisin käytetty menetelmä on erilaiset kasvipohjaiset lisäravinteet/tabletit.
Ohjaukseen suoria, valmiita malleja oli vaikea löytää. Kuitenkin kirjallisuuskatsauksen analysoinnissa löytyi tutkimuksista ohjaukseen sopivia periaatteita - ja lauseita, joiden pohjalta tehtiin esimerkkikaavake CAM-kartoitusta varten. Periaatteena tulisi olla avoin, tasa-arvoinen keskustelu potilaan kanssa häntä tuomitsematta mutta niin, että potilas saisi halutessaan oikeaa, tutkittua tietoa eri menetelmien mahdollisista riskeistä tai sivuvaikutuksista. Tärkeää olisi myös saattaa valmisteiden käyttö myös hoitavan lääkärin tietoon jotta asia osataan ottaa huomioon potilaan lääkehoidossa. CAM-kartoitus olisi myös tarkoituksen mukaista tehdä useassa eri vaiheessa potilaan hoitopolulla, koska osa potilaista saattaa aloittaa niiden käytön ollessaan tyytymätön saamaansa hoitoon, jolloin on tärkeää myös selvittää, voidaanko niihin seikkoihin puuttua virallisen lääketieteen keinoin.
Teoriaosuuden aluksi käsitellään termit; lääketieteen näkemys syövästä, vaihtoehtohoidot sekä ohjaus suhteessa syöpäpotilaisiin. Tiedonhaku tehtiin molempiin tutkimuskysymyksiin erikseen, käyttäen useita hakukoneita. Tuloksista valtaosa on englanninkielisiä ja kansainvälisiä, sillä Suomessa aihetta ei ole liiemmälti tutkittu. Tuorein kotimainen lähteeni on vuodelta 2005. Tuloksista piirtyy silti selkeä kuva, CAM-menetelmien käyttö on yleistä potilaspopulaatiossa, keskimäärin noin joka kolmas on käyttänyt jotain menetelmää. Yleisin käytetty menetelmä on erilaiset kasvipohjaiset lisäravinteet/tabletit.
Ohjaukseen suoria, valmiita malleja oli vaikea löytää. Kuitenkin kirjallisuuskatsauksen analysoinnissa löytyi tutkimuksista ohjaukseen sopivia periaatteita - ja lauseita, joiden pohjalta tehtiin esimerkkikaavake CAM-kartoitusta varten. Periaatteena tulisi olla avoin, tasa-arvoinen keskustelu potilaan kanssa häntä tuomitsematta mutta niin, että potilas saisi halutessaan oikeaa, tutkittua tietoa eri menetelmien mahdollisista riskeistä tai sivuvaikutuksista. Tärkeää olisi myös saattaa valmisteiden käyttö myös hoitavan lääkärin tietoon jotta asia osataan ottaa huomioon potilaan lääkehoidossa. CAM-kartoitus olisi myös tarkoituksen mukaista tehdä useassa eri vaiheessa potilaan hoitopolulla, koska osa potilaista saattaa aloittaa niiden käytön ollessaan tyytymätön saamaansa hoitoon, jolloin on tärkeää myös selvittää, voidaanko niihin seikkoihin puuttua virallisen lääketieteen keinoin.