Jyrsinturve arinakattilassa
Vähäsoini, Anssi (2019)
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004014313
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004014313
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Vapo Oy. Taustalla oli kustannustehokkuuden parantaminen toimeksiantajalle tyypillisillä aluelämpökokoluokan kaukolämpölaitoksilla. Tutkimus kohdistui arinatekniikkaan ja lämpölaitoksien suurimpaan yksittäiseen kuluerään, polttoaineeseen.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää jyrsinturpeen toiminnallisuus ja saavutettava tehotaso toimeksiantajan nykytilaisilla arinakattiloilla. Lisäksi pyrittiin löytämään laitteiston ongelmakohtia jyrsinturvetta poltettaessa sekä muodostamaan kehitysideoita ongelmakohtien korjaamiseksi ja tehotason kasvattamiseksi.
Tutkimusasetelmaksi valikoitui kehittämistutkimus kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin. Kehittämistutkimus suoritettiin polttokokein, joita suoritettiin kolme kahdella eri lämpölaitoksella. Polttokokeita edelsi teemahaastattelut ja teoriapohjaa tuettiin kirjallisuudella arinatekniikasta. Polttokokeissa arinakattiloissa poltettiin jyrsinturvetta sekä jyrsin- ja palaturvesekoituksia. Palamisen laatua ja laitteiston toimintaa seurattiin polttokokeiden aikana silmämääräisesti, kannettavilla ja siirrettävillä mittalaitteilla sekä ohjausjärjestelmän mittausarvoilla. Tulokset kirjattiin polttokoepöytäkirjoihin ja tuloksista muodostettiin toimeksiantajalle raportti opinnäytetyön muodossa.
Kehittämistutkimuksen tulokseksi saatiin tehotasot jyrsinturpeella ja jyrsinturve-palaturveseoksilla kahdessa eri arinakattilassa nykyisillä laitekokonaisuuksilla. Lisäksi löydettiin merkittävimpiä ongelmakohtia nykyisessä arinatekniikassa ja arinakattilalaitoksilla käytetyssä polttoaineen kuljetintekniikassa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuuden lämpölaitosinvestointeja suunnitellessa, mikäli laitoksella halutaan polttaa hienojakoisia polttoaineita.
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Vapo Oy. Taustalla oli kustannustehokkuuden parantaminen toimeksiantajalle tyypillisillä aluelämpökokoluokan kaukolämpölaitoksilla. Tutkimus kohdistui arinatekniikkaan ja lämpölaitoksien suurimpaan yksittäiseen kuluerään, polttoaineeseen.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää jyrsinturpeen toiminnallisuus ja saavutettava tehotaso toimeksiantajan nykytilaisilla arinakattiloilla. Lisäksi pyrittiin löytämään laitteiston ongelmakohtia jyrsinturvetta poltettaessa sekä muodostamaan kehitysideoita ongelmakohtien korjaamiseksi ja tehotason kasvattamiseksi.
Tutkimusasetelmaksi valikoitui kehittämistutkimus kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin. Kehittämistutkimus suoritettiin polttokokein, joita suoritettiin kolme kahdella eri lämpölaitoksella. Polttokokeita edelsi teemahaastattelut ja teoriapohjaa tuettiin kirjallisuudella arinatekniikasta. Polttokokeissa arinakattiloissa poltettiin jyrsinturvetta sekä jyrsin- ja palaturvesekoituksia. Palamisen laatua ja laitteiston toimintaa seurattiin polttokokeiden aikana silmämääräisesti, kannettavilla ja siirrettävillä mittalaitteilla sekä ohjausjärjestelmän mittausarvoilla. Tulokset kirjattiin polttokoepöytäkirjoihin ja tuloksista muodostettiin toimeksiantajalle raportti opinnäytetyön muodossa.
Kehittämistutkimuksen tulokseksi saatiin tehotasot jyrsinturpeella ja jyrsinturve-palaturveseoksilla kahdessa eri arinakattilassa nykyisillä laitekokonaisuuksilla. Lisäksi löydettiin merkittävimpiä ongelmakohtia nykyisessä arinatekniikassa ja arinakattilalaitoksilla käytetyssä polttoaineen kuljetintekniikassa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuuden lämpölaitosinvestointeja suunnitellessa, mikäli laitoksella halutaan polttaa hienojakoisia polttoaineita.