Esiopetuksen pedagoginen oppimisympäristö: Lasten toiveita oppimisympäristön kehittämiseksi
Rahikainen, Juha (2020)
Rahikainen, Juha
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004014308
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004014308
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aihe on esiopetuksen pedagoginen oppimisympäristö – lasten toiveita oppimisympäristön kehittämiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin Kouvolan kaupungin
varhaiskasvatuksen tilauksesta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lasten toiveita
oppimaan ja leikkimään innostavasta oppimisympäristöstä sekä lasten ajatukset opituista
taidoista sekä taidoista, joita he haluavat oppia esiopetuksessa. Opinnäytetyössä selvitettiin myös lapsille mieluisia leikkejä esiopetuksessa sekä unelmien oppimisympäristöä.
Tutkimuksen tulosta voidaan käyttää varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kehittämiseen Kouvolan kaupungin päiväkodeissa.
Opinnäytetyö toteutettiin kouvolalaisen päiväkodin esiopetusryhmässä kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla
yksilöhaastatteluna esiopetusryhmän lapsia sekä havainnoimalla heitä esiopetusvuoden aikana. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysia hyödyntäen.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu esiopetusikäisen lapsen kuvauksesta
oppijana, esiopetuksen tavoitteista sekä velvoitteista, laaja-alaisen osaamisen painopisteistä, pedagogisen oppimisympäristön määritteestä sekä lapsen osallisuudesta. Leikin merkitys oppimiselle korostuu opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä.
Tutkimustuloksen perusteella esiopetusryhmän lapset ovat oppineet numeroita ja kirjaimia sekä laskemaan ja lukemaan. Mielekkäinä leikkeinä pidettiin roolileikkejä, sählyä, muita
pelejä, askartelua sekä omilla leluilla leikkimistä. Esiopetuksen parhaana antina pidettiin
runsaita retkiä. Vapaan leikin aikaa sekä aikuisten osallistumista leikkeihin toivottiin enemmän.
Tutkimustuloksen perusteella esiopetuksen aikataulullisia rakenteita tulisi muuttaa
leikkiaikaa lisääväksi ja aikuisten tulisi olla enemmän mukana lasten leikeissä sekä ulkona että sisällä. Tutkimuksen mukaan lasten yksilölliset mielenkiinnon kohteet vaihtelevat runsaasti ja pienryhmiä tulisi muodostaa lasten mielenkiinnon kohteiden sekä temperamenttipiirteiden pohjalta. Esiopetuksessa tulisi myös tarjota entistä enemmän erilaisia tapoja oppia lapsen omien vahvuuksien mukaan.
varhaiskasvatuksen tilauksesta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lasten toiveita
oppimaan ja leikkimään innostavasta oppimisympäristöstä sekä lasten ajatukset opituista
taidoista sekä taidoista, joita he haluavat oppia esiopetuksessa. Opinnäytetyössä selvitettiin myös lapsille mieluisia leikkejä esiopetuksessa sekä unelmien oppimisympäristöä.
Tutkimuksen tulosta voidaan käyttää varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kehittämiseen Kouvolan kaupungin päiväkodeissa.
Opinnäytetyö toteutettiin kouvolalaisen päiväkodin esiopetusryhmässä kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla
yksilöhaastatteluna esiopetusryhmän lapsia sekä havainnoimalla heitä esiopetusvuoden aikana. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysia hyödyntäen.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu esiopetusikäisen lapsen kuvauksesta
oppijana, esiopetuksen tavoitteista sekä velvoitteista, laaja-alaisen osaamisen painopisteistä, pedagogisen oppimisympäristön määritteestä sekä lapsen osallisuudesta. Leikin merkitys oppimiselle korostuu opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä.
Tutkimustuloksen perusteella esiopetusryhmän lapset ovat oppineet numeroita ja kirjaimia sekä laskemaan ja lukemaan. Mielekkäinä leikkeinä pidettiin roolileikkejä, sählyä, muita
pelejä, askartelua sekä omilla leluilla leikkimistä. Esiopetuksen parhaana antina pidettiin
runsaita retkiä. Vapaan leikin aikaa sekä aikuisten osallistumista leikkeihin toivottiin enemmän.
Tutkimustuloksen perusteella esiopetuksen aikataulullisia rakenteita tulisi muuttaa
leikkiaikaa lisääväksi ja aikuisten tulisi olla enemmän mukana lasten leikeissä sekä ulkona että sisällä. Tutkimuksen mukaan lasten yksilölliset mielenkiinnon kohteet vaihtelevat runsaasti ja pienryhmiä tulisi muodostaa lasten mielenkiinnon kohteiden sekä temperamenttipiirteiden pohjalta. Esiopetuksessa tulisi myös tarjota entistä enemmän erilaisia tapoja oppia lapsen omien vahvuuksien mukaan.