Korkeakoulu kohti hiilineutraaliutta : case Hämeen ammattikorkeakoulu

Abstract

Hiilineutraaliuden tavoittelusta on tullut tärkeä tekijä niin yrityksille, kunnille, valtioille kuin korkeakouluillekin. Hämeen ammattikorkeakoulu on vuoden 2020 aikana asettamassa itselleen kestävän kehityksen tavoitteet, joista yksi on olla hiilineutraali korkeakoulu vuoteen 2030 mennessä. Tämä opinnäytetyö perustuu tuohon tavoitteeseen ja sen saavuttamiseen.

Tutkimus oli empiirinen tapaustutkimus, jossa on hyödynnetty myös vertailevan tapaustutkimuksen elementtejä. Tutkimus pohjautui muiden korkeakoulujen ilmastotoimien vertailulle eikä tutkimuksessa määritetty hiilijalanjälkeä Hämeen ammattikorkeakoululle. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa Hämeen ammattikorkeakoululle ehdotuksia, joilla se voi vähentää tuottamiaan kasvihuonekaasupäästöjä.

Korkeakoulujen ilmastotyössä toimia on keskitetty erityisesti kiinteistöihin, liikenteeseen, hankintoihin sekä tutkimukseen ja koulutukseen. Kiinteistöjen energiankulutus ja liikenne muodostavat yleensä suurimmat yksittäiset päästölähteet korkeakouluissa. Jotta Hämeen ammattikorkeakoulu voi saavuttaa hiilineutraaliuden, päästövähennystoimia kannattaisi siis suunnata erityisesti näille sektoreille. Päästövähennystoimenpiteitä käydään tarkemmin läpi tutkimuksessa ja ne on aikataulutettu niiden toteutettavuuden mukaan.

Aiming for carbon neutrality has become a major target for companies, municipalities, states as well as higher education institutes (HEIs). Häme University of Applied Sciences (Häme UAS) is setting itself sustainable development goals in 2020 of which one is aiming for carbon neutrality by 2030. This thesis was based on that goal and achieving it.

The research work of this thesis consisted of an empirical case study which also had the elements of a comparative case study. The content of the research was based on the comparison of the climate related measures in other HEIs as well as on a broader societal level. However, the aim of the research was not to estimate the carbon footprint of Häme UAS but to give suggestions and information on actions within detailed measures and timetabling according to their feasibility whereby any HEI can achieve carbon neutrality.

The results show that actions on climate related work in HEIs have been concentrated on infrastructure, transportation, procurements, education and research. Usually, the energy consumption of the premises and transportation form the most part of the carbon footprint in HEIs, so the actions in these sectors would be the most effective ones. Therefore, in order to achieve carbon neutrality, also Häme UAS should target its actions on emissions reductions in these afore mentioned sectors.