Kuntaraportoinnin kehittäminen
Rajala, Satu (2020)
Rajala, Satu
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003273985
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202003273985
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli Keski-Suomen seututerveyskeskuksen kuntaraportoinnin kehittäminen. Opinnäytetyössä selvitettiin, miten kuntien toiminnallisen johdon päätöksentekijät hyödyntävät Seututerveyskeskuksen raportointia ja mitä päätöksiä raporttien perusteella tehdään. Lisäksi selvitettiin, miten he määrittelevät hyvän perusraportin sisällön, ulkomuodon ja mikä on sopiva raportointiväli.
Teoreettinen viitekehys muodostui kunnallishallinnon päätöksenteosta, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, raportoinnista, tiedolla johtamisesta ja tietojärjestelmien hyödyntämisestä. Tutkimusotteena oli kvalitatiivinen tutkimus, tiedonkeruumenetelmänä teemahaastattelu ja analyysimenetelmänä teemoittelu. Haastattelut toteutettiin loka-marraskuussa 2019.
Kunnan toiminnallisen johdon päätöksentekijät hyödynsivät raportointia omaan päätöksentekoonsa ja toimittivat niitä tiedoksi muihin kunnan päätöksentekoelimiin. Raporttien perusteella tehtiin päätöksiä sosiaali- ja terveydenhuollon talousarviosta ja palvelujen järjestämisestä ja niillä oli merkitystä kunnan strategiassa olevien toimenpide- ja kehittämisohjelmien päätöksenteossa. Tutkimuksesta ilmeni, että hyvä perusraportti sisältää kuntakohtaiset suorite- ja euromäärät, jotka on esitetty visuaalisessa ja helposti ymmärrettävässä muodossa ja toistuu kuukausittain.
Tulosten perusteella todettiin, että päätöksenteon jakaantuminen kunnan poliittisen ja toiminnallisen johdon ja kunnallisen liikelaitoksen välillä vaikuttaa siihen, että tiedot ovat käytettävissä kaikilla päätöksentekijöillä yhtä aikaa ja samansisältöisinä. Tuloksista ilmeni päätöksentekijöiden yhteistyön merkitys ja virka-aseman vaikutus siihen, miten tarkalla tasolla ja miten laajasti haluttiin tietoja muusta raportoinnista.
Teoreettinen viitekehys muodostui kunnallishallinnon päätöksenteosta, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, raportoinnista, tiedolla johtamisesta ja tietojärjestelmien hyödyntämisestä. Tutkimusotteena oli kvalitatiivinen tutkimus, tiedonkeruumenetelmänä teemahaastattelu ja analyysimenetelmänä teemoittelu. Haastattelut toteutettiin loka-marraskuussa 2019.
Kunnan toiminnallisen johdon päätöksentekijät hyödynsivät raportointia omaan päätöksentekoonsa ja toimittivat niitä tiedoksi muihin kunnan päätöksentekoelimiin. Raporttien perusteella tehtiin päätöksiä sosiaali- ja terveydenhuollon talousarviosta ja palvelujen järjestämisestä ja niillä oli merkitystä kunnan strategiassa olevien toimenpide- ja kehittämisohjelmien päätöksenteossa. Tutkimuksesta ilmeni, että hyvä perusraportti sisältää kuntakohtaiset suorite- ja euromäärät, jotka on esitetty visuaalisessa ja helposti ymmärrettävässä muodossa ja toistuu kuukausittain.
Tulosten perusteella todettiin, että päätöksenteon jakaantuminen kunnan poliittisen ja toiminnallisen johdon ja kunnallisen liikelaitoksen välillä vaikuttaa siihen, että tiedot ovat käytettävissä kaikilla päätöksentekijöillä yhtä aikaa ja samansisältöisinä. Tuloksista ilmeni päätöksentekijöiden yhteistyön merkitys ja virka-aseman vaikutus siihen, miten tarkalla tasolla ja miten laajasti haluttiin tietoja muusta raportoinnista.