Sairaanhoitajien kokemuksia kuolevan kohtaamisesta
Lindell, Rosa; Urpiola, Aino (2020)
Lindell, Rosa
Urpiola, Aino
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004034419
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004034419
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kokeneilta hoitotyössä ja saattohoidossa työskenteleviltä sairaanhoitajilta kokemuksia kuolevien asukkaiden kohtaamisesta ja saattohoidosta asumispalveluyksikössä. Työn tehtävinä oli vastata, että miten kuolevan asukkaan hoitamiseen osallistuva hoitohenkilökunta kohtaa asukkaan ja millaista kuolevan asukkaan hoitaminen on. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esille sairaanhoitajien näkemyksiä kuolevan asukkaan kohtaamisesta sekä luoda katsaus Tampereen kaupungin tehostetun asumispalveluyksikön saattohoidon nykytilanteeseen. Aineisto kerättiin neljältä sairaanhoitajalta teemahaastatteluilla, joiden vastauksille tehtiin induktiivinen sisällönanalyysi. Teemahaastatteluiden teemat luotiin opinnäytetyön tutkimuskysymysten pohjalta.
Opinnäytetyön tulosten mukaan kuoleman kohtaaminen vaati hoitohenkilöstöltä monitasoista ammatillisuutta. Asukkaan lisäksi myös omaiset tarvitsivat tukea kuoleman äärellä. Kuoleman kohtaaminen aiheutti hoitohenkilöstössä saattohoitotyön tekemistä tukevia ja heikentäviä tuntemuksia. Tukevia tuntemuksia olivat empaattisuus, armeliaisuus, ennakkoluulottomuus ja levollisuus. Heikentäviä tunnekokemuksia olivat saattohoitotyöstä aiheutuva stressi, ahdistus, riittämättömyyden tunne ja epävarmuus.
Hyvän kuoleman edellytyksenä asumispalveluyksikössä on asukkaan fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten ja lääkkeellisten tarpeiden huomioiminen yksilöllisesti. Haasteita saattohoitoon tuo erityisesti resurssien puute ajan ja henkilöstön suhteen. Jatkossa olisi hyvä, jos asumispalveluyksikössä kartoitettaisi hoitohenkilökunnan lääkehoidollinen osaaminen ja vastuualueet. Omaisille annettavaan aikaan kannattaisi myös panostaa. Haastavien tilanteiden kohtaamista ja hoitohenkilöstön ammatillista kasvua voisi tukea debriefingin ja työnohjauksen järjestäminen.
Opinnäytetyön tulosten mukaan kuoleman kohtaaminen vaati hoitohenkilöstöltä monitasoista ammatillisuutta. Asukkaan lisäksi myös omaiset tarvitsivat tukea kuoleman äärellä. Kuoleman kohtaaminen aiheutti hoitohenkilöstössä saattohoitotyön tekemistä tukevia ja heikentäviä tuntemuksia. Tukevia tuntemuksia olivat empaattisuus, armeliaisuus, ennakkoluulottomuus ja levollisuus. Heikentäviä tunnekokemuksia olivat saattohoitotyöstä aiheutuva stressi, ahdistus, riittämättömyyden tunne ja epävarmuus.
Hyvän kuoleman edellytyksenä asumispalveluyksikössä on asukkaan fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten ja lääkkeellisten tarpeiden huomioiminen yksilöllisesti. Haasteita saattohoitoon tuo erityisesti resurssien puute ajan ja henkilöstön suhteen. Jatkossa olisi hyvä, jos asumispalveluyksikössä kartoitettaisi hoitohenkilökunnan lääkehoidollinen osaaminen ja vastuualueet. Omaisille annettavaan aikaan kannattaisi myös panostaa. Haastavien tilanteiden kohtaamista ja hoitohenkilöstön ammatillista kasvua voisi tukea debriefingin ja työnohjauksen järjestäminen.