Palautteen merkitys tapahtuman suunnittelussa
Särelä, Johanna (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004034439
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004034439
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millainen merkitys osallistujien antamalla palautteella on tapahtuman suunnittelussa. Muovaako palaute tapahtumaa, millainen ei, ja näkyykö palautteen huomioiminen positiivisesti seuraavan vuoden palautteessa. Tutkimuskohteena on ympäristöministeriön järjestämä Ympäristöpäivät -tapahtuma.
Teoriaosuudessa avataan tapahtumaa käsitteenä sekä käsitellään tapahtumajärjestäminen suunnittelusta jälkimarkkinointiin. Käsiteltäessä tapahtuman suunnittelua erilaisten tavoitteiden asettamisen tärkeys nousee esille onnistuneen tapahtuman järjestämisessä. Lisäksi käydään läpi palaute käsitteenä, mikä sen merkitys on ja miten sitä kerätään.
Tutkimusmenetelmänä käytetään sekä laadullista että määrällistä metodia (mixed method -menetelmä), sillä aineisto on kerätty samalla tavalla. Aineisto koostuu vuosien 2017 ja 2018 Ympäristöpäivien palautekyselyjen vastauksista. Käytössä on myös vuoden 2018 Ympäristöpäivät -työryhmän kokousmuistiot, joista selviää miten tapahtuman suunnittelussa otettiin huomioon vuonna 2017 saatu palaute. Vertaillaan vuosien 2017 ja 2018 Ympäristöpäivistä saatuja palautteita keskenään sen selvittämiseksi, onko asiakastyytyväisyys kohonnut edellisvuoteen verrattuna ja vaikuttaako huomioitu palaute positiivisesti seuraavan vuoden palautteeseen eli tuleeko vielä samoista asioista korjaavaa palautetta vai ei. Lisäksi käytetään vuoden 2018 palautteenpurkukokouksessa tehtyjä muistiinpanoja kuvailussa, mitä otettiin opiksi tämän vuoden tapahtumasta.
Tuloksista käy ilmi, että palautteen huomioiminen näkyy positiivisesti seuraavan vuoden palautteissa: samoista asioista ei tule palautetta. Kokousmuistioiden, havainnoinnin ja palautteen perusteella voidaan myös todeta, että ympäristöministeriö ottaa tapahtuman suunnittelussa huomioon erinomaisesti annetun palautteen, se todella muovaa konkreettisesti tapahtumaa.
Teoriaosuudessa avataan tapahtumaa käsitteenä sekä käsitellään tapahtumajärjestäminen suunnittelusta jälkimarkkinointiin. Käsiteltäessä tapahtuman suunnittelua erilaisten tavoitteiden asettamisen tärkeys nousee esille onnistuneen tapahtuman järjestämisessä. Lisäksi käydään läpi palaute käsitteenä, mikä sen merkitys on ja miten sitä kerätään.
Tutkimusmenetelmänä käytetään sekä laadullista että määrällistä metodia (mixed method -menetelmä), sillä aineisto on kerätty samalla tavalla. Aineisto koostuu vuosien 2017 ja 2018 Ympäristöpäivien palautekyselyjen vastauksista. Käytössä on myös vuoden 2018 Ympäristöpäivät -työryhmän kokousmuistiot, joista selviää miten tapahtuman suunnittelussa otettiin huomioon vuonna 2017 saatu palaute. Vertaillaan vuosien 2017 ja 2018 Ympäristöpäivistä saatuja palautteita keskenään sen selvittämiseksi, onko asiakastyytyväisyys kohonnut edellisvuoteen verrattuna ja vaikuttaako huomioitu palaute positiivisesti seuraavan vuoden palautteeseen eli tuleeko vielä samoista asioista korjaavaa palautetta vai ei. Lisäksi käytetään vuoden 2018 palautteenpurkukokouksessa tehtyjä muistiinpanoja kuvailussa, mitä otettiin opiksi tämän vuoden tapahtumasta.
Tuloksista käy ilmi, että palautteen huomioiminen näkyy positiivisesti seuraavan vuoden palautteissa: samoista asioista ei tule palautetta. Kokousmuistioiden, havainnoinnin ja palautteen perusteella voidaan myös todeta, että ympäristöministeriö ottaa tapahtuman suunnittelussa huomioon erinomaisesti annetun palautteen, se todella muovaa konkreettisesti tapahtumaa.