Kolmiportaisen tuen malli varhaiskasvatuksessa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää haastatteluiden avulla, miten kolmiportaisen tuen malli päiväkodissa toteutuu. Tarkasteltavana oli myös mallin näkyminen päiväkodin arjessa. Tavoitteena oli tuottaa lisää tietoa kolmiportaisen tuen mallista ja tuoda näkyvämmäksi konkreettisia tukitoimia.

Opinnäytetyö oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin haastatteluja. Haastateltavina oli neljä erään hervantalaisen varhaiskasvatusyksikön työntekijää. Haastattelut litteroitiin. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tutkimustuloksissa ilmeni, että kolmiportaisen tuen malli koettiin toimivaksi teoreettiseksi pohjaksi. Resurssien määrä oli vajavainen. Lapsiryhmät koettiin liian suuriksi, ja avustajia ei ollut saatavilla tarpeeksi. Kolmiportaisen tuen mallin toteutumista seurattiin jatkuvalla havainnoinnilla. Virallista arviointia toteutettiin vähintään kaksi kertaa vuodessa sekä aina tarpeen vaatiessa.

Jatkotutkimusideaksi nousi alueellisten erojen tarkastelu: miten kolmiportaisen tuen mallia toteutetaan eri varhaiskasvatusyksiköissä. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden ääntä tulisi saada enemmän kuuluvaksi. Heiltä löytyy käytännön tieto ja taito aiheesta.

The purpose was to find out how the three-tier model is implemented in kindergarten. It was examined how the model appeared in the everyday life of the kindergarten. The aim was to provide more information on the three-tier model and to make concrete support measures more visible.

The study was qualitative in nature and the data were collected through interviews. The interviewees included four employees of an early childhood education unit in Hervanta. The collected material was analyzed using content-analysis.

The results showed that the three-tier model was considered as a working theoretical basis. Resources were scarce. The groups’ sizes were experienced as too large, and there were not enough assistants. The implementation of the three-tier model was constantly observed. The official evaluation was carried out at least twice a year and whenever necessary.

An idea for further research was the examination of regional differences in how the three-tier model is implemented in different early childhood education units. The voice of early childhood education workers should be heard more. They have practical knowledge of the subject.