Kirjastonhoitaja on palkkaansa parempi : ammatin arvon etsintää historiallisesta näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyöni aiheena on selvittää, mitä syitä löytyy kirjastoammattilaisten huonoon palkkaukseen ja alan alhaiseen arvostukseen. Aihepiiriä lähestytään kuudesta näkökulmasta, jotka ovat koulutus, naisvaltaisuus, kutsumus, arvostus, palkkaus ja edunvalvonta. Tutkimuksessani on historiallinen näkökulma ja asioita tarkastellaan lähinnä naisten kannalta. Ryhmähaastattelulla on saatu kvalitatiivista tietoa. Haastateltaviksi kutsuttiin kaksi eläköitynyttä kirjastonhoitajaa. Tutkimus toteutettiin kesällä 2011.

1950- ja 1960-luvuilla Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa opetti kirjastoneuvos Helle Kannila. Tutkimuksen perusteella tuolloin koulussa opiskelleet ovat saaneet Helle Kannilalta hyvän tuntemuksen Suomen silloiseen kulttuurikenttään ja löytäneet innostavan ja syvän kutsumuksen alalle. Kirjastoala on ollut hyvin naisvaltainen jo 50- ja 60-luvuilla, mutta tämä ei ole haitannut silloisia kirjastonhoitajia, päinvastoin. Kirjastotyön arvostus on tarttunut Helle Kannilan opetuksista. Se, miten muut alaa arvostivat tuona aikana, ei ole ollut merkitystä, sillä haastateltavat kokivat tekevänsä tärkeää työtä. Kirjastoalalla työtä ei tehty palkan takia, etusijalla on ollut työn mielekkyys. Ammattiyhdistystoiminta koettiin itselle vieraaksi ja kiinnostamattomaksi. Liittoon kuuluminen on kuitenkin ollut itsestään selvää, vaikka sen hyödyt ovatkin jääneet laihoiksi.

The objective of this thesis is to find out why the library profession is undervalued and underpaid. The subject will be approached from six viewpoints which are: education, the professions female domination, vocation, valuation, salary and the trade union movement. My research has a historical perspective and looks at things mainly from a female view point. Group interviews have yielded qualitative data. Two retired librarians were invited to be interviewed. The study was conducted in the summer of 2011.

In the 1950´s and 1960´s library councellor Helle Kannila taught in the school of social sciences. The study shows that those who studied under Helle Kannila then, gained a good knowledge of the Finnish cultural field and found their calling in this deeply inspiring area. Librarian was already a heavily female-dominated profession in the 1950´s and 1960´s, but this was of little significance to the then librarians, on the contrary. Helle Kannilas teachings had instilled in them the value of their work. The interviewees felt that the way in which other sectors appreciated during that time had no significance, as they felt they were doing important work. The library work was not motivated by a large salary; the priority was the meaningfulness of work. Trade union activity was seen as foreign and uninteresting. However, union membership has been self-evident, although its benefits have been meagre.