Ruuan hinnan jakautuminen elintarvikeketjussa ja sen muutokset taustatekijöineen EU-aikana
Ekman, Jenna (2011)
Ekman, Jenna
Hämeen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011091613074
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011091613074
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkastellaan viljatuotteiden, maidon, lihan, kasvisten ja kananmunien hinnan jakautumista ja EU:n aikaista hintakehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä elintarvikeketjussa. Työssä selvitetään tuottajan, teollisuuden ja kaupan prosentuaaliset osuudet elintarvikkeen lopullisesta myyntihinnasta.
Tutkimusmenetelmänä työssä on käytetty kirjallisuutta, alan ajankohtaisjulkaisuja ja lehtiä sekä internetiä. Toimeksiantajaa työllä ei ole.
Ruuan hinta laski toisesta maailmansodasta aina 1980-luvulle asti, mutta sen jälkeen ruuan hinta on noussut tasaisesti ja analyytikot uskovat hinnan nousevan jatkossakin. Ruuan hintaheilahtelut ovat lisääntyneet Euroopan unionin alueella EU:n markkinainterventioiden karsimisen myötä ja väestön lisääntyminen kasvattaa myös hintaheilahtelujen määrää, sillä maailman väestö kasvaa 70 – 80 miljoonalla ihmisellä vuosittain.
Ilmastonmuutoksen ei kuitenkaan uskota vaikuttavan EU-alueella ruuan tuotantomääriin vuoteen 2050 mennessä, koska kosteammilla ja hiilidioksidirikkaammilla pohjoisen viljelyalueilla tuotannon määrä kasvaa enemmän kuin mitä se pienenee eteläisen Euroopan kuivemmilla alueilla. Tulevaisuudessa kuitenkin pellosta, vedestä ja lannoitteista uhkaa tulla pula, joten ruuantuotanto saattaa olla kymmenen vuoden kuluttua hyvinkin kannattavaa liiketoimintaa. Jatkossa maatalousraaka-aineista oletetaan tulevaan kiinnostavia sijoituskohteita globaalien raaka-ainepörssien johdannaismarkkinoiden kasvaessa.
Maatalouspolitiikan osalta jatkossa tulee kiinnittää huomiota maataloustuotteiden markkinoiden toimivuuteen ja elintarvikeketjun kaikkien toimijoiden tasapuolisen neuvotteluaseman takaamiseen.
Tutkimusmenetelmänä työssä on käytetty kirjallisuutta, alan ajankohtaisjulkaisuja ja lehtiä sekä internetiä. Toimeksiantajaa työllä ei ole.
Ruuan hinta laski toisesta maailmansodasta aina 1980-luvulle asti, mutta sen jälkeen ruuan hinta on noussut tasaisesti ja analyytikot uskovat hinnan nousevan jatkossakin. Ruuan hintaheilahtelut ovat lisääntyneet Euroopan unionin alueella EU:n markkinainterventioiden karsimisen myötä ja väestön lisääntyminen kasvattaa myös hintaheilahtelujen määrää, sillä maailman väestö kasvaa 70 – 80 miljoonalla ihmisellä vuosittain.
Ilmastonmuutoksen ei kuitenkaan uskota vaikuttavan EU-alueella ruuan tuotantomääriin vuoteen 2050 mennessä, koska kosteammilla ja hiilidioksidirikkaammilla pohjoisen viljelyalueilla tuotannon määrä kasvaa enemmän kuin mitä se pienenee eteläisen Euroopan kuivemmilla alueilla. Tulevaisuudessa kuitenkin pellosta, vedestä ja lannoitteista uhkaa tulla pula, joten ruuantuotanto saattaa olla kymmenen vuoden kuluttua hyvinkin kannattavaa liiketoimintaa. Jatkossa maatalousraaka-aineista oletetaan tulevaan kiinnostavia sijoituskohteita globaalien raaka-ainepörssien johdannaismarkkinoiden kasvaessa.
Maatalouspolitiikan osalta jatkossa tulee kiinnittää huomiota maataloustuotteiden markkinoiden toimivuuteen ja elintarvikeketjun kaikkien toimijoiden tasapuolisen neuvotteluaseman takaamiseen.