Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Tarraliimojen reologisten mittausmenetelmien korrelaatio korkeisiin tuotantonopeuksiin verhopäällystyksessä

Björn, Jutta (2020)

 
Avaa tiedosto
Bjorn_Jutta.pdf (1.404Mt)
Lataukset: 


Björn, Jutta
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004094833
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin UPM Raflatacin Tampereen tarralaminaattitehtaan tuotekehityslaboratoriossa. Työn tavoitteena oli löytää korrelaatio tarraliiman reologisten mittausmenetelmien ja ajettavuuden välille nopeilla tuotannon verhopäällystyskoneilla. Toisin sanoen tavoitteena oli selvittää, että mitkä liiman ominaisuudet ovat tärkeimmässä roolissa tuotannon verhopäällystyskoneella, kun konenopeuksia tullaan nostamaan tulevaisuudessa. Liiman viskositeetin sekä pintajännityksen tiedetään vaikuttavan liimaverhon levittymiseen pinnoitettavalle silikonoidulle pinnalle. Perinteisillä viskositeettimittausmenetelmillä ei nähdä korrelaatiota ajettavuusongelmiin ja mahdollisiin liimaverhon repeytymisiin verhopäällystyksessä, jolloin tavoitteena oli löytää sopivammat laboratoriomittausmenetelmät.

Tarkoituksena oli valmistaa 15 erilaista tarraliimaa, joissa käytettiin kolmea eri akrylaattipolymeeriliimaa sekä neljää eri paksuntajaa. Valmistetuista nestemäisistä liimoista mitattiin leikkausviskositeetti ja amplitudiramppi reometrillä, venymäviskositeetti venymäviskometrillä sekä pintajännitys.

Mittaustuloksista piirrettiin kuvaajat, joihin koottiin jokaiselle liimalle käytetyt neljä paksuntajaa sekä referenssi, johon ei ole lisätty paksuntajaa. Tuloksista nähtiin viitteitä, että liiman venymäviskositeetilla sekä amplitudirampilla on korrelaatio liiman ajettavuuteen korkeilla konenopeuksilla. Leikkausviskositeetilla ja pintajännityksellä ei sen sijaan ollut nähtävissä selvää korrelaatiota ajettavuuden kanssa.

Työn tuloksilla on suuri merkitys UPM Raflatacin tuotekehitykselle. Heidän tavoitteenaan on pystyä laboratoriomittauksilla määrittämään liimaresepti myös korkeille tuotantonopeuksille. Tämän työn myötä heillä on parempi tietämys, mitkä liiman reologiset ominaisuudet vaikuttavat ajettavuuteen. Työtä voidaan vielä jatkaa selvittämällä mittauksilla, onko amplitudirampilla ja venymäviskositeetilla aina sama korrelaatio. Jos niillä on aina korrelaatio, jatkossa voitaisiin tehdä vain toinen näistä mittauksista. Lisäksi olisi hyvä mitata muita tuotantoliimoja, ja varmistaa, että tässä työssä saadut tulokset pätevät myös erityyppisillä liimoilla.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste