Infra-alojen koulutusmäärät Suomessa : Yliopistot 2016―2018

Abstract

Infra-alan merkitys Suomen yhteiskunnan kehityksessä on kiistaton. Valtioneuvosto selvittää parhaillaan mittavia investointeja raideinfraan Turun tunnin junan ja Suomi-ratahankeyhtiöiden avulla. Tavoitteena on parantaa Suomen kasvukaupunkiseutujen saavutettavuutta ja raideliikenteen sujuvuutta.

Maanrakennusalan neuvottelukunta (ry) on halunnut tutkia yliopistojen infra-alan koulutusmääriä ja on tilannut tutkimustyön Tampereen ammattikorkeakoululta.

Tässä opinnäytetyössä on tutkittu Suomen yliopistojen infra-alan aloituspaikkojen ja tutkinnon suorittaneiden määriä. Tutkimuskysymys on, mitkä ovat infra-alan koulutusmäärät alan koulutusta tarjoavissa Suomen yliopistoissa vuosina 2016-2018. Tutkimusmetodiksi on valittu puolistrukturoitu haastattelu.

Vastaajiksi valittiin Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto (joka myöhemmin yhdistyi korkeakouluyhteisöksi Tampereen yliopisto -nimellä), Aalto-yliopisto, Turun yliopisto ja Lappeenrannan yliopisto. Nämä valittiin, koska ylimmän korkeakouluasteen opetus infra-alalla keskittyy Suomessa näihin yliopistoihin. Referenssiksi valittiin Lappeenrannan yliopisto. Vastaajat näistä kartoitettiin ensin tiedustelemalla yliopistojen neuvonnasta, ketkä ovat nimettyjä infra-alan vastuuhenkilöitä. Vastaajiksi varmistui tiedekuntien dekaanit, professorit ja koulutussihteerit.

Kun vastaajat oli valittu, lähetettiin sähköisen kyselykaavakkeen sähköpostin liitteenä jokaiselle vastaajalle. Sen jälkeen jokaiselle vastaanottajalle soitettiin varmistuspuhelu, onko kaavake saapunut, onko se ymmärrettävä ja muistutettiin vastauksien lähetysaikataulusta. Vastauksia saapui 5 kpl (n=5), jolloin otanta onnistui 100 prosenttisesti. Saapuneet vastauksen analysoitiin laadullisilla menetelmillä, jossa niitä tarkasteltiin taulukkolaskentaohjelman avulla.

Tuloksena voidaan todeta, että näissä yliopistoissa vuosina 2016-2018 rakennusalan aloitti noin 220-250 opiskelijaa. Tällä aikavälillä vuosittain valmistui noin 50 kandidaattia. Maisteritutkinnon suorittaneita valmistui samalla aikavälillä 50-70. Tekniikan tohtoreita valmistui infra-alan koulutusohjelmista 9 kpl ja lisensiaatteja 0 kpl. Tutkimuksen haasteena on ollut selvittää, moniko opiskelijoista valitsee infra-alan, koska kandivaiheen opintoihin hakeuduttaessa ei tarvitse valita opintosuuntausta. Lisäksi valittujen rajauksien tekeminen oli vaikeaa, koska yliopistot tarjoavat paljon opintovaihtoehtoja, joissa on mukana infra-alan opetusta.

The importance of infrastructure and it's capacity is inevitable in the future development of Finnish society. The Finnish government has initiated conduction on the need to invest in the improvement projects such as the one-hour train from Turku to Helsinki and the Finland Railway with a vision for Finland's future main railway line for passenger and freight transport. The aim is to improve the between growing cities.

The Finnish Advisory Council for Infra Construction has hired Tampere University of applied sciences to research the quantity of infrastructure education in Finland.

The main research question is how many students have graduated from universities offering studies in the infrastructure field and to determine how many students started studying infrastructure engineering as their main subject yearly during the years 2016-2018.

The research method chosen for this thesis was semi-structured questionnaire. The universities chosen to answer this inquiry were the University of Oulu, Aalto University, the Tampere University of Technology (which later merged to Tampere Universities), University of Turku, and the Lappeenranta University of Technology. These universities were chosen because they have education in infrastructure engineering. The Lappeenranta University of Technology does not offer studies of infrastructure engineering, and thus it represents a control data group of this thesis.

The respondents were selected based on initiative phone calls, which were made to inquire who are responsible for teaching the engineers majoring in the field of infrastructure studies in the faculty. After the person responsible for the teaching was known, the online form with the questionnaire was sent via email. Every respondent was called afterward to ensure they have received and noted the email and that there were no misunderstandings or errors in the process. A total of five replies were collected, which means all of the respondents submitted their answers, and the reply rate was therefore 100 percent. The data was transferred into Microsoft Excel and analyzed with it.

The results indicated that in the years 2016-2018, in total, 220-250 students started their studies in the field of infrastructure engineering. During this period, a total of 50 students graduated completed their bachelors' degrees. A total of 70 Masters' and nine doctorates were graduated. The challenges of conducting this thesis have been to distinguish the specific amount of students majoring in infrastructure engineering since they do not have to specialize early on. Besides, it might be useful to consider broadening the selected universities and add on Universities of Applies sciences since multiple education combinations are offering some course work and education of infrastructure studies.