Porkkanan vaihtoehtoinen tuholaistorjunta tuholaisverkolla: Kustannukset ja kannattavuus verrattuna tavanomaiseen torjuntaan tuholaisruiskutuksilla
Markula, Frans (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004094882
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004094882
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön on tilannut Apetit Ruoka Oy ja se on laadittu yhteistyössä Apetit Ruoka Oy:n Räpin koetilan kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös kolmen Apetit Ruoka Oy:n sopimusviljelijän kanssa verkkokokeen tiimoilta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää porkkanan tuholaisverkon käyttöä ja kannattavuutta verrattuna tavanomaisiin tuholaisruiskutuksiin. Verkkoa oli kokeilussa Räpin koetilan lisäksi kolmella sopimusviljelijällä. Verkot levitettiin ja kerättiin yhteistyössä Räpin koetilan kanssa. Verkkojen alta sekä ilman verkkoja olleista porkkanapelloista suoritettiin koenostot vertailua varten. Koenostot osoittivat poikkeuksetta sen, että suurimmat sadot saatiin kasvukaudella 2019 tuholaisverkon alta. Verkko suojasi porkkanoita tuholaisilta sekä ääriolosuhteilta kuten kuivuudelta ja rankkasateilta.
Kemiallisen torjunnan sekä mekaanisen tuholaistorjunnan kustannuksia laskiessa kemiallinen torjunta osoittautui halvemmaksi, mutta satotasot eivät kilpaile samoissa tasoissa tuholaisverkon kanssa. Pitkänä ajanjaksona tuholaisverkko tulee kannattavammaksi kuin kemiallinen torjunta, vaikka tuholaisverkko onkin alkuinvestointina hyvin kallis. Suoritettujen koenostojen perustella verkkoa käyttämällä on mahdollista saada keskimäärin 1,7 kertaa suurempia satoja. Verkon oletettu käyttöikä on seitsemästä vuodesta kymmeneen vuoteen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää porkkanan tuholaisverkon käyttöä ja kannattavuutta verrattuna tavanomaisiin tuholaisruiskutuksiin. Verkkoa oli kokeilussa Räpin koetilan lisäksi kolmella sopimusviljelijällä. Verkot levitettiin ja kerättiin yhteistyössä Räpin koetilan kanssa. Verkkojen alta sekä ilman verkkoja olleista porkkanapelloista suoritettiin koenostot vertailua varten. Koenostot osoittivat poikkeuksetta sen, että suurimmat sadot saatiin kasvukaudella 2019 tuholaisverkon alta. Verkko suojasi porkkanoita tuholaisilta sekä ääriolosuhteilta kuten kuivuudelta ja rankkasateilta.
Kemiallisen torjunnan sekä mekaanisen tuholaistorjunnan kustannuksia laskiessa kemiallinen torjunta osoittautui halvemmaksi, mutta satotasot eivät kilpaile samoissa tasoissa tuholaisverkon kanssa. Pitkänä ajanjaksona tuholaisverkko tulee kannattavammaksi kuin kemiallinen torjunta, vaikka tuholaisverkko onkin alkuinvestointina hyvin kallis. Suoritettujen koenostojen perustella verkkoa käyttämällä on mahdollista saada keskimäärin 1,7 kertaa suurempia satoja. Verkon oletettu käyttöikä on seitsemästä vuodesta kymmeneen vuoteen.