“Vapaus lähtee ehkä siit, et sopeutuu ensin” : Itsenäisten seksityöntekijöiden kokemuksia sosiaalisesta osallisuudesta
Turunen, Anuliina; Vierimaa, Kaisa (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004064549
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004064549
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia millaista sosiaalista osallisuutta oman ammattinsa valinneet itsenäiset seksityöntekijät kokevat elämässään. Tarkoituksena on laajentaa sosiaalialan ohjaustyötä tekevien ammattilaisten tietopohjaa seksityöntekijöiden kokemusmaailmasta.
Tutkimusaineisto pohjautuu kolmen itsenäisen seksityöntekijän teemahaastatteluun, joista kaksi tehtiin kasvokkain ja yksi videopuhelun välityksellä. Haastateltavat tavoitettiin seksityöntekijöiden oman FTS Finland-verkoston kautta. Haastatteluiden kysymysrunko rakentui sosiaalisen osallisuuden teemojen ympärille, pohjautuen Sokran laatimaan osallisuustestiin. Haastattelut litteroitiin ja aineisto analysoitiin yhdistellen teoriaohjaavaa ja aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tulokset jaoteltiin sosiaaliseen osallisuuteen liittyvien teemojen mukaan, joista nostettiin esiin tekijöitä, jotka vahvistivat tai heikensivät kokemusta sosiaalisesta osallisuudesta.
Tutkimustulokset valaisivat sosiaalisen osallisuuden kokemuksia useasta eri positiosta käsin, ja usealla eri tasolla; yksilötasolla, yhteisötasolla ja yhteiskunnallisella tasolla. Monet tekijät vahvistivat sosiaalista osallisuutta. Erityisesti yhteisötason ja yhteiskunnan tason tekijät, kuten verkostoituminen ja vaikuttamistyö koettiin vahvistavina tekijöinä ja voimavarana. Myös toive kuulua työyhteisöön ja itselle merkitykselliseen tiiviiseen yhteisöön nousi esiin vahvistavana tekijänä. Sosiaalista osallisuutta heikensivät suurimmaksi osaksi henkilökohtaiseen elämään liittyvät tekijät, kuten ammatin piilottelu ja salaaminen. Lainsäädännön merkitys ja stigma korostuivat heikentävinä tekijöinä, mutta haastateltavilla oli selkeä näkemys, kuinka lainsäädännöllä voitaisiin vaikuttaa vahvistavasti seksityöntekijöiden asemaan ja sosiaalisen osallisuuden kokemukseen.
Tutkimusaineisto pohjautuu kolmen itsenäisen seksityöntekijän teemahaastatteluun, joista kaksi tehtiin kasvokkain ja yksi videopuhelun välityksellä. Haastateltavat tavoitettiin seksityöntekijöiden oman FTS Finland-verkoston kautta. Haastatteluiden kysymysrunko rakentui sosiaalisen osallisuuden teemojen ympärille, pohjautuen Sokran laatimaan osallisuustestiin. Haastattelut litteroitiin ja aineisto analysoitiin yhdistellen teoriaohjaavaa ja aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tulokset jaoteltiin sosiaaliseen osallisuuteen liittyvien teemojen mukaan, joista nostettiin esiin tekijöitä, jotka vahvistivat tai heikensivät kokemusta sosiaalisesta osallisuudesta.
Tutkimustulokset valaisivat sosiaalisen osallisuuden kokemuksia useasta eri positiosta käsin, ja usealla eri tasolla; yksilötasolla, yhteisötasolla ja yhteiskunnallisella tasolla. Monet tekijät vahvistivat sosiaalista osallisuutta. Erityisesti yhteisötason ja yhteiskunnan tason tekijät, kuten verkostoituminen ja vaikuttamistyö koettiin vahvistavina tekijöinä ja voimavarana. Myös toive kuulua työyhteisöön ja itselle merkitykselliseen tiiviiseen yhteisöön nousi esiin vahvistavana tekijänä. Sosiaalista osallisuutta heikensivät suurimmaksi osaksi henkilökohtaiseen elämään liittyvät tekijät, kuten ammatin piilottelu ja salaaminen. Lainsäädännön merkitys ja stigma korostuivat heikentävinä tekijöinä, mutta haastateltavilla oli selkeä näkemys, kuinka lainsäädännöllä voitaisiin vaikuttaa vahvistavasti seksityöntekijöiden asemaan ja sosiaalisen osallisuuden kokemukseen.