Pohjoisen Keski-Suomen lomituspalveluyksikköselvitys

Abstract

Maatalous on tällä hetkellä kovan muutoksen kourissa. Koko maatalouden rakenne tulee muuttumaan radikaalisti seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Tämä luo mukanaan paljon haasteita kaikille toimialoille ja maatalouden harjoittajille. Tilamäärien väheneminen on tuonut uusia suuntauksia myös lomituspalveluihin. Palvelut pyritään keskittämään yhteen kuntaan, joka sitten vastaa tietyn alueen lomituspalveluista. Tällaisella keskittämisellä tehdään säästöjä ja samalla myös verkostoidutaan. Suurempia monen kunnan alueella toimivia yksiköitä on luotu monin paikoin ympäri Suomea ja tavoitteena olisikin luoda koko Suomen alueelle omat lomituspalveluyksiköt. Tämän selvityksen tarkoituksena on hankkia tietoa niin hallinnon tasolta, yrittäjiltä kuin lomittajiltakin siitä, millaisia lomituspalveluita he jatkossa haluavat. Kaikista tärkein tieto saadaan mielestäni kuitenkin asian omaisilta henkilöiltä. Näiden tietojen perusteella pyrin luomaan toimintaehdotusmallin, joka sopisi mahdollisesti kaikille asian omaisille tahoille. Tutkimuksen tärkein tietolähde oli keväällä 2009 toteutettu kysely. Kysely suunnattiin maatalousyrittäjille, lomittajille, lomatoimistoille sekä muille kunnan viranhaltijoille. Lisäksi vierailin kunnissa tekemässä haastatteluja lomituspalveluiden tämän hetkisestä tilanteesta ja tulevasta. Näiden tulosten perusteella olen tehnyt tutkielmani siitä, millainen lomituspalveluyksikkö Pohjoisessa Keski-Suomessa tulisi olla vuonna 2011. Tärkeimpänä asiana uudessa toimintamallissa koettiin lomituspalveluiden jatkuminen ja niiden jatkuva saatavuus. Maatalousyrittäjille erittäin tärkeitä asioita ovat myös lomituksen kokonaisvaltainen toimivuus, luotettavuus, sekä tuttu lomittaja ja hänen ammattitaito.

Agriculture is currently undergoing major changes. Its structure will change radically during the next decade and therefore create challenges to all agricultural operators and agribusinesses. From an agricultural perspective this development has many consequences, one being the decrease in the number of farms. This has, in turn, changed the organization of farm relief services. The latest trend in organizing these services has been the concentration of the implementation responsibility so that the units offering farm relief services in Finland are now fewer in number but larger in size. The work for creating these larger units all over Finland is currently in progress and Central Finland for example has already in part undergone this process. The reasons for this development are mostly economical, but even a desire for creating a useful network of these services has been stated. The main aim of this study is to find out what kind of farm relief services the people concerned really want. For this purpose I conducted a survey in the spring of 2009. I collected information from different groups of people within the farm relief service system; farmers, relief workers and administration. The survey was carried out with a questionnaire. In addition, I visited municipalities in Northern Central Finland and interviewed the appointed persons in charge of farm relief worker allocation. The information I collected helped me to create a model for the ideal farm relief service unit for the northern parts of Central Finland. The survey showed that people are most concerned with the continuance and future availability of farm relief services in the area. The most important things for farmers were the overall functionality and reliability of the services. Furthermore, the farmers pointed out that the relief workers should have good professional skills and the importance of the relief worker being someone the farmer is familiar with.