Lääkehoidon kehittäminen ikääntyneiden lyhytaikaishoidon yksikössä: Lääkehoitosuunnitelma päivittäisen lääkehoidon toteutuksen ohjaajana
Ihanamäki, Katja (2020)
Ihanamäki, Katja
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004165141
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004165141
Tiivistelmä
Noin joka kymmenes potilas on kokenut hoidon aikana jonkinlaisen haittatapahtuman. Suurin osa haittatapahtumista liittyy lääkehoitoon. Jopa puolet kaikista lääkehoitoon liittyvistä haittatapahtumista olisi ennalta ehkäistävissä ottamalla oppia aiemmin tapahtuneista vaaratilanteista ja noudattamalla yhtenäistä toimintamallia lääkehoidon toteutuksessa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli ikääntyneiden lyhytaikaishoidon yksikön lääkehoidon kehittäminen laatimalla yksikköön uusi lääkehoitosuunnitelma ja yhtenäinen toimintamalli päivittäisen lääkehoidon toteutukseen. Tavoitteena oli myös lääkehoidon vaaratapahtumien väheneminen ja henkilökunnan kannustaminen vaaratapahtumien raportointiin, jotta yksikön lääkehoitoa voidaan kehittää myös tulevaisuudessa.
Tämän opinnäytetyön tutkimuksellinen lähestymistapa on laadullinen tutkimus, ja se on toteutettu toimintatutkimuksena. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi yksikön uusi lääkehoitosuunnitelma. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksien avulla selvitettiin, millaisia lääkehoitoon liittyviä vaaratapahtumia yksikössä oli tapahtunut, mitkä tekijät olivat myötävaikuttaneet vaaratapahtumien syntyyn ja millä keinoilla lääkehoidon turvallisuutta voitaisiin parantaa. Opinnäytetyön tiedonkeruumenetelminä käytettiin kirjallisia dokumentteja ja ryhmähaastattelua. Kirjallisina dokumentteina käytettiin yksikön lääkehoitoon liittyviä HaiPro-ilmoituksia vuosilta 2015–2018. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Lääkehoidossa tapahtuneista vaaratilanteista suurin osa liittyi lääkkeiden antamiseen tai jakamiseen. Eniten virheitä lääkkeiden antamisessa tapahtui annettaessa lääkkeet väärälle asiakkaalle. Myös injektioiden pistämisessä oli tapahtunut useita virheitä. Lääkkeiden jakovirheitä oli tapahtunut jaettaessa lääkkeitä dosettiin. Myötävaikuttaneiksi tekijöiksi koettiin kiire, rauhaton tilanne, keskeytys sekä puutteet asiakkaan tunnistamisessa ja kak-soistarkastuksessa. Tulokset olivat hyvin samansuuntaisia muihin vastaaviin tutkimuksiin verrattuna.
Yksikköön laadittiin uusi lääkehoidon toimintamalli ja aiempaan verrattuna muutoksia tehtiin seuraaviin osa-alueisiin: työvuoron lääkevastaava, annosjakelupussit, insuliinien pistokäytäntö, lääketarjotin, asiakkaan tunnistaminen ja lääkkeenjakotilanteen rauhoittaminen.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli ikääntyneiden lyhytaikaishoidon yksikön lääkehoidon kehittäminen laatimalla yksikköön uusi lääkehoitosuunnitelma ja yhtenäinen toimintamalli päivittäisen lääkehoidon toteutukseen. Tavoitteena oli myös lääkehoidon vaaratapahtumien väheneminen ja henkilökunnan kannustaminen vaaratapahtumien raportointiin, jotta yksikön lääkehoitoa voidaan kehittää myös tulevaisuudessa.
Tämän opinnäytetyön tutkimuksellinen lähestymistapa on laadullinen tutkimus, ja se on toteutettu toimintatutkimuksena. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi yksikön uusi lääkehoitosuunnitelma. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksien avulla selvitettiin, millaisia lääkehoitoon liittyviä vaaratapahtumia yksikössä oli tapahtunut, mitkä tekijät olivat myötävaikuttaneet vaaratapahtumien syntyyn ja millä keinoilla lääkehoidon turvallisuutta voitaisiin parantaa. Opinnäytetyön tiedonkeruumenetelminä käytettiin kirjallisia dokumentteja ja ryhmähaastattelua. Kirjallisina dokumentteina käytettiin yksikön lääkehoitoon liittyviä HaiPro-ilmoituksia vuosilta 2015–2018. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Lääkehoidossa tapahtuneista vaaratilanteista suurin osa liittyi lääkkeiden antamiseen tai jakamiseen. Eniten virheitä lääkkeiden antamisessa tapahtui annettaessa lääkkeet väärälle asiakkaalle. Myös injektioiden pistämisessä oli tapahtunut useita virheitä. Lääkkeiden jakovirheitä oli tapahtunut jaettaessa lääkkeitä dosettiin. Myötävaikuttaneiksi tekijöiksi koettiin kiire, rauhaton tilanne, keskeytys sekä puutteet asiakkaan tunnistamisessa ja kak-soistarkastuksessa. Tulokset olivat hyvin samansuuntaisia muihin vastaaviin tutkimuksiin verrattuna.
Yksikköön laadittiin uusi lääkehoidon toimintamalli ja aiempaan verrattuna muutoksia tehtiin seuraaviin osa-alueisiin: työvuoron lääkevastaava, annosjakelupussit, insuliinien pistokäytäntö, lääketarjotin, asiakkaan tunnistaminen ja lääkkeenjakotilanteen rauhoittaminen.