Sepelvaltimotautipotilaan elintapamittarin kehittäminen
Puhakainen, Katja (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004175216
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004175216
Tiivistelmä
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän (myöhemmin PHHYKY) strategiassa 2022 yhtenä tavoitteena on ottaa käyttöön tuottavuutta ja asiakaspalvelua parantavat digitaaliset palvelut. PHHYKY:n johtoryhmä päätti vuonna 2018, että Päijät-Hämeen keskussairaalan sydänkeskus lähtisi ensimmäisenä luomaan ja pilotoimaan digitaalista hoitopolkua Virtuaalisairaalan Terveyskylään. Digihoitopolku päätettiin luoda pallolaajennetuille sepelvaltimotautipotilaille. Tämän opinnäytetyön aiheeksi valikoitui elintapamittarin luominen kyseiselle hoitopolulle. Tavoitteena oli tukea mittarin avulla digihoitopolun jälkeistä potilasohjausta perustuen mittarissa annettuihin vastauksiin.
Elintapamittari päätettiin luoda strukturoituna kyselynä, jotta vastaaminen ei veisi liikaa aikaa ja tulosten käsittely olisi helppoa. Vastausvaihtoehdoista luotiin sellaiset, että jokaiselle vastaajalle löytyisi yksi sopiva vastausvaihtoehto. Jokaisen vastauksena jälkeen vastaaja saa palautteen, joka luotiin motivoivan haastattelun menetelmää mukaillen. Palautteen tarkoitus on kannustaa vastaajaa elintapamuutokseen. Mittariin tulevat käsitteet operationalisoitiin tutkitun tiedon pohjalta. Yläkäsitteiksi muodostuivat elintavat ja sepelvaltimotauti. Käytettyjen lähteiden pohjalta poimittiin sepelvaltimotautiin vaikuttavat elintavat alakäsitteiksi, joista etsittiin erikseen tietoa. Näin jokaisesta käsitteestä saatiin luotua mittariin kysymys. Kesken mittarin luomisen tuli tieto, että digihoitopolku poistetaan käytöstä. Mittari päätettiin toteuttaa siitä huolimatta, vaikka siihen tulikin joitain alkuperäissuunnitelmasta poikkeavia muutoksia.
Elintapamittari pilotoitiin terveydenhuollon ammattilaisilla ja korjattiin pilotoinnista saatujen kommenttien mukaisesti. Lopullinen mittari annettiin sydänvalvonnan sairaanhoitajien arvioitavaksi. Palaute mittarista oli hyvää ja erityisesti motivoivat vastauspalautteet saivat kiitosta. Mittari suunniteltiin noudattamaan sepelvaltimotautipotilaan ohjausrunkoa. Valmis mittari auttaa vastaajaa orientoitumaan mahdollisiin tarvittaviin elintapamuutoksiin, ja se palvelee myös vastaajaa ohjaavaa hoitajaa, sillä tulosten perusteella hoitaja voi ohjauksessaan painottaa sellaisia osa-alueita, joilla vastaaja mahdollisesti tarvitsisi enemmän tukea ja ohjausta. Mittarin voi tulevaisuudessa siirtää helposti digitaaliseen muotoon.
Elintapamittari päätettiin luoda strukturoituna kyselynä, jotta vastaaminen ei veisi liikaa aikaa ja tulosten käsittely olisi helppoa. Vastausvaihtoehdoista luotiin sellaiset, että jokaiselle vastaajalle löytyisi yksi sopiva vastausvaihtoehto. Jokaisen vastauksena jälkeen vastaaja saa palautteen, joka luotiin motivoivan haastattelun menetelmää mukaillen. Palautteen tarkoitus on kannustaa vastaajaa elintapamuutokseen. Mittariin tulevat käsitteet operationalisoitiin tutkitun tiedon pohjalta. Yläkäsitteiksi muodostuivat elintavat ja sepelvaltimotauti. Käytettyjen lähteiden pohjalta poimittiin sepelvaltimotautiin vaikuttavat elintavat alakäsitteiksi, joista etsittiin erikseen tietoa. Näin jokaisesta käsitteestä saatiin luotua mittariin kysymys. Kesken mittarin luomisen tuli tieto, että digihoitopolku poistetaan käytöstä. Mittari päätettiin toteuttaa siitä huolimatta, vaikka siihen tulikin joitain alkuperäissuunnitelmasta poikkeavia muutoksia.
Elintapamittari pilotoitiin terveydenhuollon ammattilaisilla ja korjattiin pilotoinnista saatujen kommenttien mukaisesti. Lopullinen mittari annettiin sydänvalvonnan sairaanhoitajien arvioitavaksi. Palaute mittarista oli hyvää ja erityisesti motivoivat vastauspalautteet saivat kiitosta. Mittari suunniteltiin noudattamaan sepelvaltimotautipotilaan ohjausrunkoa. Valmis mittari auttaa vastaajaa orientoitumaan mahdollisiin tarvittaviin elintapamuutoksiin, ja se palvelee myös vastaajaa ohjaavaa hoitajaa, sillä tulosten perusteella hoitaja voi ohjauksessaan painottaa sellaisia osa-alueita, joilla vastaaja mahdollisesti tarvitsisi enemmän tukea ja ohjausta. Mittarin voi tulevaisuudessa siirtää helposti digitaaliseen muotoon.