Ulkoistetun ruokapalvelun tilauskäytännöt
Niskanen, Niina (2020)
Niskanen, Niina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004195337
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004195337
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe syntyi työelämässä havaitun tarpeen kautta tilaajan näkökulmasta katsottuna. Ulkoistetun ruokapalvelun toimintatavoista tilaajan ja palveluntuottajan välillä ei ollut saatavilla tutkittua tietoa valtakunnallisella tasolla. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ulkoistetun ruokapalvelun tilaus- ja laskutuskäytänteitä sekä kohtaavatko annetut tilausmäärät todellista tarvetta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli myös kartoittaa, syntyykö tilauskäytännöistä johtuen ruokahävikkiä. Tutkimusmenetelmänä oli tapaustutkimus, joka toteutettiin kyselynä ja kyselyä täydennettiin haastattelulla. Kohderyhmänä olivat kunnalliset ruokapalvelut, joiden koulu- ja päiväkotiruokailu oli joko osittain tai kokonaan ulkoistettu.
Tutkimustuloksien perusteella voidaan todeta, että tilausten toimitustavat palveluntuottajalle ovat hyvin yhteneväiset kunta-alalla. Tilausten antamisesta vastaavat varhaiskasvatuksen henkilöstö, koulujen rehtorit tai tilaajan edustaja. Toimitettavat ateriat tilataan henkilöluvun mukaan. Tilausmäärät päivitetään koulujen osalta kerran vuodessa ja päiväkotien osalta viikoittain. Päiväkotiruokailun tilausmäärä on todellisten läsnä olevien lasten määrä. Kouluissa tilausmäärä pohjautuu joko kirjoilla olevien oppilaiden määrään, lautaslaskennan avulla määriteltyyn tai keskimääräiseen oppilasmäärään. Laskutuksen pohjana toimii joko kerran vuodessa tai viikoittain ilmoitettu ruokailijamäärä tai päivittäin kirjattu ruokailijamäärä. Kuntien tilaajaosapuolien näkökulmasta katsottuna ruokahävikkiä ei synny tilauskäytännöstä johtuen.
Tilauskäytänteitä tarkasteltaessa nähdään, että käytännöt kuntien välillä ovat pitkälti samankaltaiset. Tarkastelussa on havaittavissa, että tilausmäärä ja tarve kohtaavat eivätkä tästä johtuen synnytä ruokahävikkiä. Laskutusta koskevissa tuloksissa erottuu selvästi, että ulkopuoliselta palveluntuottajalta ostettaessa pyritään tarkkoihin ja todellisiin läsnä olevien lapsien pohjautuviin tilausmääriin. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää palveluntuottajan näkökulmaa ruokahävikin syntymiseen tilaaja-tuottaja-toimintatavan sisällä ja tilaajan näkökulmasta katsoen tyytyväisyydestä ulkoistuksen malliin ja toimintatapoihin.
Tutkimustuloksien perusteella voidaan todeta, että tilausten toimitustavat palveluntuottajalle ovat hyvin yhteneväiset kunta-alalla. Tilausten antamisesta vastaavat varhaiskasvatuksen henkilöstö, koulujen rehtorit tai tilaajan edustaja. Toimitettavat ateriat tilataan henkilöluvun mukaan. Tilausmäärät päivitetään koulujen osalta kerran vuodessa ja päiväkotien osalta viikoittain. Päiväkotiruokailun tilausmäärä on todellisten läsnä olevien lasten määrä. Kouluissa tilausmäärä pohjautuu joko kirjoilla olevien oppilaiden määrään, lautaslaskennan avulla määriteltyyn tai keskimääräiseen oppilasmäärään. Laskutuksen pohjana toimii joko kerran vuodessa tai viikoittain ilmoitettu ruokailijamäärä tai päivittäin kirjattu ruokailijamäärä. Kuntien tilaajaosapuolien näkökulmasta katsottuna ruokahävikkiä ei synny tilauskäytännöstä johtuen.
Tilauskäytänteitä tarkasteltaessa nähdään, että käytännöt kuntien välillä ovat pitkälti samankaltaiset. Tarkastelussa on havaittavissa, että tilausmäärä ja tarve kohtaavat eivätkä tästä johtuen synnytä ruokahävikkiä. Laskutusta koskevissa tuloksissa erottuu selvästi, että ulkopuoliselta palveluntuottajalta ostettaessa pyritään tarkkoihin ja todellisiin läsnä olevien lapsien pohjautuviin tilausmääriin. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää palveluntuottajan näkökulmaa ruokahävikin syntymiseen tilaaja-tuottaja-toimintatavan sisällä ja tilaajan näkökulmasta katsoen tyytyväisyydestä ulkoistuksen malliin ja toimintatapoihin.