Vakioilmavirta- ja muuttuvailmavirtajärjestelmien kustannusvertailu
Pekkola, Perttu (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004195333
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004195333
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia vakioilmavirta- ja muuttuvailmavirtajärjestelmien kustannuksia ja vertailla niitä. Vertailu painottui opetusrakennuksiin, koska niissä vuorokautiset käyttöasteet vaihtelevat suuresti vuoden aikana. Työ tehtiin Mikkelin kaupungin tilapalveluille, joka vastaa mm. Mikkelin kaupungin tilapalveluiden talonrakennusinvestoinneista ja kiinteistöjen omistamiseen liittyvistä asioista, joita työn tekohetkellä meneillään olevat kouluhankkeetkin edustavat.
Ympäristöministeriön asetuksen (1009/2017) mukaan uuden rakennuksen ilmanvaihtoa on voitava ohjata tarpeen mukaan. Tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla pystytään säästämään energiankulutuksissa, mutta rakennusautomaation ja teknisempien talotekniikkalaitteiden myötä muut kustannukset voivat kohota. Tutkimusongelmana voidaan pitää ilmanvaihdon ilmamäärätarpeiden vaihteluiden rakennuksen käyttöasteen ja ilmanvaihtojärjestelmän toimintavarmuuden sekä niistä johtuvien kustannusten väliä.
Työssä ilmanvaihtojärjestelmiä ja niiden sähköenergian kulutuksia sekä ilmanvaihto-osien kustannuksia vertailtiin Mikkelin Rantakylän yhtenäiskoulun ja Kalevankankaan päiväkodin ilmanvaihtojärjestelmillä. Keskeisimpiä ilmanvaihdon toimintatietoja kerättiin rakennusautomaatioista saaduista historiatiedoista. Lisäksi työssä on käytetty ilmanvaihto-osien hintatietoja eri järjestelmien kustannusten vertailemiseen. Työssä ei niinkään keskitytty eri ilmanvaihtojärjestelmistä johtuvien lämmitysenergiakustannusten vaikutuksiin.
Rakennusautomaation seurantatiedoilla ja niistä lasketuilla tiedoilla, laskentatavasta riippuen, vakioilmavirtajärjestelmän sähkönkulutuksen ja sen ilmanvaihto-osien kustannukset pysyvät maltillisina vähimmäisilmamääriä käyttäen. IMS-järjestelmällä toteutetulla muuttuvailmavirtajärjestelmällä sähköenergian kulutus on pienempää kuin vakioilmavirtajärjestelmällä silti hiilidioksidipitoisuuksien pysyessä kohtuullisella tasolla. Kokonaiskustannusten kannalta myös ilmanvaihdon rakennus- sekä ylläpito- ja huoltokustannukset ovat ratkaisevassa asemassa.
Ympäristöministeriön asetuksen (1009/2017) mukaan uuden rakennuksen ilmanvaihtoa on voitava ohjata tarpeen mukaan. Tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla pystytään säästämään energiankulutuksissa, mutta rakennusautomaation ja teknisempien talotekniikkalaitteiden myötä muut kustannukset voivat kohota. Tutkimusongelmana voidaan pitää ilmanvaihdon ilmamäärätarpeiden vaihteluiden rakennuksen käyttöasteen ja ilmanvaihtojärjestelmän toimintavarmuuden sekä niistä johtuvien kustannusten väliä.
Työssä ilmanvaihtojärjestelmiä ja niiden sähköenergian kulutuksia sekä ilmanvaihto-osien kustannuksia vertailtiin Mikkelin Rantakylän yhtenäiskoulun ja Kalevankankaan päiväkodin ilmanvaihtojärjestelmillä. Keskeisimpiä ilmanvaihdon toimintatietoja kerättiin rakennusautomaatioista saaduista historiatiedoista. Lisäksi työssä on käytetty ilmanvaihto-osien hintatietoja eri järjestelmien kustannusten vertailemiseen. Työssä ei niinkään keskitytty eri ilmanvaihtojärjestelmistä johtuvien lämmitysenergiakustannusten vaikutuksiin.
Rakennusautomaation seurantatiedoilla ja niistä lasketuilla tiedoilla, laskentatavasta riippuen, vakioilmavirtajärjestelmän sähkönkulutuksen ja sen ilmanvaihto-osien kustannukset pysyvät maltillisina vähimmäisilmamääriä käyttäen. IMS-järjestelmällä toteutetulla muuttuvailmavirtajärjestelmällä sähköenergian kulutus on pienempää kuin vakioilmavirtajärjestelmällä silti hiilidioksidipitoisuuksien pysyessä kohtuullisella tasolla. Kokonaiskustannusten kannalta myös ilmanvaihdon rakennus- sekä ylläpito- ja huoltokustannukset ovat ratkaisevassa asemassa.