Taloyhtiöiden erimielisyys yhteistilan käytöstä
Collin, Sara (2020)
Collin, Sara
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004205413
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004205413
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tutkia taloyhtiöiden X ja Y välille solmitun rasitteen kaltaisen sopimuksen sitovuutta ja avata sopimusta koskevat tärkeimmät käsitteet helppolukuiseksi ja selkeäksi tietopaketiksi taloyhtiön hallitukselle. Työssä tutkitaan rasitetta ja asemakaavan merkitystä ja mahdollista vaikutusta sopimuksen muuttamiseen tai poistamiseen.
Taloyhtiöillä on erimielisyyksiä jo asuinkiinteistöjen rakennusvaiheessa solmittuun sopimukseen liittyen.
Tietty prosenttiosuus kiinteistöjen pinta-alasta on asemakaavan mukaan varattava asukkaiden yhteiseen käyttöön. Tila on rakennettu Y:n omistamaan rakennukseen ja sen on yhtiöiden välisellä rasitesopimuksella sovittu olevan yhtiöiden yhteinen kerhotila.
Opinnäyte työ toteutettiin syksyn 2019 ja kevään 2020 aikana. Kyseessä on soveltava tutkimus, jossa käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Työn asettelussa hyödynnettiin vetoketjuperiaatetta, jolloin tietoperusta ja sen soveltaminen työn tapaukseen nivoutuvat yhteen.
Työssä on pyritty kuvaamaan kyseessä oleva tilanne mahdollisimman tarkasti ja vastaamaan seuraaviin kysymyksiin; onko sopimus rasitteesta sitova, kun käyttö on erilaista kuin
sopimuksessa on mainittu. Mitkä ovat mahdolliset sopimuksen purkamisperusteet? Voiko asemakaavasta saada pysyvän poikkeusluvan tilan käyttötavan muutokselle?
Tutkimuksen tuloksena syntyi opinnäytetyö, josta ilmenee rasitteen ja asemakaavan yhteys ja se, kumpi on taloyhtiöiden tilanteessa painavampi ratkaisun kannalta.
Taloyhtiöillä on erimielisyyksiä jo asuinkiinteistöjen rakennusvaiheessa solmittuun sopimukseen liittyen.
Tietty prosenttiosuus kiinteistöjen pinta-alasta on asemakaavan mukaan varattava asukkaiden yhteiseen käyttöön. Tila on rakennettu Y:n omistamaan rakennukseen ja sen on yhtiöiden välisellä rasitesopimuksella sovittu olevan yhtiöiden yhteinen kerhotila.
Opinnäyte työ toteutettiin syksyn 2019 ja kevään 2020 aikana. Kyseessä on soveltava tutkimus, jossa käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Työn asettelussa hyödynnettiin vetoketjuperiaatetta, jolloin tietoperusta ja sen soveltaminen työn tapaukseen nivoutuvat yhteen.
Työssä on pyritty kuvaamaan kyseessä oleva tilanne mahdollisimman tarkasti ja vastaamaan seuraaviin kysymyksiin; onko sopimus rasitteesta sitova, kun käyttö on erilaista kuin
sopimuksessa on mainittu. Mitkä ovat mahdolliset sopimuksen purkamisperusteet? Voiko asemakaavasta saada pysyvän poikkeusluvan tilan käyttötavan muutokselle?
Tutkimuksen tuloksena syntyi opinnäytetyö, josta ilmenee rasitteen ja asemakaavan yhteys ja se, kumpi on taloyhtiöiden tilanteessa painavampi ratkaisun kannalta.