Kotiutuminen sairaalahoidosta asiakkaan näkökulmasta tarkasteltuna

Abstract

Opinnäytetyön aihe kotiuttamisesta asiakkaan näkökulmasta oli työelämälähtöinen ja se tuli Keuruun kaupungin vanhustyönjohtajalta. Tarkoituksena oli selvittää, miten asiakkaat olivat kokeneet kotiuttamisensa sairaalahoidosta.

Onnistunut sairaalasta kotiutuminen edellyttää suunnittelua ja arviointia asiakkaan voimavaroista ja avuntarpeesta ennen kotiutttamista. Lyhentyneet hoitoajat ja kiristyneet resurssit tuovat haastetta kotiuttamisprosessiin. Vastuu kuntoutuksesta jää usein asiakkaalle, omaisille tai kotihoidolle. Kotihoidolla tulee olla valmius ottaa asiakkaita päivittäin vastaan. Tähän tarpeeseen Keuruulle perustettiin kotihoitoon kotiutustiimi tammikuussa 2010, jossa työskentelee sairaanhoitaja ja lähihoitaja.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teema-haastattelujen avulla maaliskuussa 2011. Haastatteluun osallistui kuusi kotiutushoitajan asiakasta, jotka olivat hiljattain kotiutuneet sairaalahoidosta. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla.

Asiakkaiden kokemukset kotiuttamisestaan olivat pääsääntöisesti positiivisia. Kotiutuminen oli ollut joissakin tapauksissa kiireinen ja se oli suunniteltu puutteellisesti. Opinnäytetyö osoitti asiakaslähtöisen kotiutumisen suunnittelun tärkeäksi lähtökohdaksi onnistuneelle kotona selviytymiselle sairaalassaolon jälkeen. Toimintakykyä ja kuntoutumista edistäviksi tekijöiksi haastateltavat kokivat kotiutustiimin tiiviin yhteistyön ja palvelujen systemaattisemman kartoituksen. Opinnäytetyössä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää kotiutustiimin toiminnan kehittämiseen

This thesis on discharge from hospital from the patient’s point of view had a working-life based approach and was requested by the Elderly Care Manager of the city of Keuruu. The focus was on assessing the patient’s experiences on returning home from hospital. A successful return from hospital entails good prior planning and the assessment of the patient’s ability to cope with living home.

Shortened hospital care periods and tightened resources add to the challenge of the discharge process. The responsibility is often left to the client, a close family member or home care services.

Home care services must be able to receive patients on a daily basis. To meet this end, a discharge team comprising a registered nurse and a practical nurse was established in Keuruu in January 2010.

This study had a qualitative approach and the data was collected by using theme interviews in March 2010. The data comprised interviews of six discharged patients’ and it was analysed by using contents analysis.

The client’s experience were generally positive although the discharge event in some instances had been rather hurried and lacked planning. The results indicated that for the discharge to be successful good planning is needed. All the interviewed patients agreed that the factors promoting the patient’s functional ability and coping at home were a close co-operation, between the members of the discharge team and a service need assessment. These study results can be utilized in the further development of the services of discharge team.