Rannalla sijaitsevan vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muuttaminen pysyväksi asunnoksi
Paavola, Juhana (2020)
Paavola, Juhana
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004215454
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004215454
Tiivistelmä
Maankäyttö- ja rakennuslaissa, rakentamismääräyskokoelmassa sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksessa on asetettu erilaisia vaatimuksia asuinrakennukselle. Vaatimukset liittyvät pääasiassa rakennuksen rakennusteknisiin seikkoihin. Maankäytölliset vaatimukset muodostuvat rakennuksen sijainnin perusteella. Rakennuksen sijainnin kautta tulee erilaisia vaatimuksia ja velvoitteita, joita aiheuttavat esimerkiksi alueen kaavoitustilanne ja rakennuksen etäisyys rannasta. Rakennusjärjestyksessä on vaatimuksia rakennuksen sijainnin, koon ja rakennuspaikan olosuhteista.
Kunta voi osoittaa rakennusjärjestyksessä ne alueet ja edellytykset, joilla vapaaajanasunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön ei edellytä poikkeamispäästöstä tai suunnittelutarveratkaisua ennen rakennuslupaa. Kunnan syy ohjata ja rajoittaa käyttötarkoituksen muuttamisia asumiskäyttöön on yleensä enemmän maankäytöllinen, koska vakituinen asuminen vaatii erilaisia toimintoja esimerkiksi kunnallistekniikalta ja palvelujen saatavuudelta kuin vapaa-ajan asuminen.
Työssä on määritelty kriteereitä ja laadittu pisteytys, millä perusteella käyttötarkoitusten muutoksia voitaisiin suosia. Kriteerit ja pisteytys ovat suosituksia ja kaikki kohteet käsitellään kuitenkin tapauskohtaisesti.
Tärkein tarkasteltava asia on alueen kaavatilanne ja sen lisäksi hankkeeseen ryhtyvän kannattaa kartoittaa rakennuksen tekniset ominaisuudet ja selvittää, mitä rakenteellisia asioita tulisi korjata ja parantaa, että esimerkiksi asuinrakennukselle asetetut energiatehokkuusvaatimukset voidaan täyttää. Jos rakennus on rakennusteknisesti järkevää muuttaa vakituiseen asumiskäyttöön, kannattaa olla yhteydessä rakennusvalvontaan. Vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muutos tarvitsee yleensä poikkeamispäätöstä, jota on haettava erikseen ja varsinaisen rakennusluvan voi saada poikkeamispäätöksen jälkeen. Varsinaisen rakennusluvan hakeminen tapahtuu lupapiste palvelun kautta.
Kunta voi osoittaa rakennusjärjestyksessä ne alueet ja edellytykset, joilla vapaaajanasunnon muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön ei edellytä poikkeamispäästöstä tai suunnittelutarveratkaisua ennen rakennuslupaa. Kunnan syy ohjata ja rajoittaa käyttötarkoituksen muuttamisia asumiskäyttöön on yleensä enemmän maankäytöllinen, koska vakituinen asuminen vaatii erilaisia toimintoja esimerkiksi kunnallistekniikalta ja palvelujen saatavuudelta kuin vapaa-ajan asuminen.
Työssä on määritelty kriteereitä ja laadittu pisteytys, millä perusteella käyttötarkoitusten muutoksia voitaisiin suosia. Kriteerit ja pisteytys ovat suosituksia ja kaikki kohteet käsitellään kuitenkin tapauskohtaisesti.
Tärkein tarkasteltava asia on alueen kaavatilanne ja sen lisäksi hankkeeseen ryhtyvän kannattaa kartoittaa rakennuksen tekniset ominaisuudet ja selvittää, mitä rakenteellisia asioita tulisi korjata ja parantaa, että esimerkiksi asuinrakennukselle asetetut energiatehokkuusvaatimukset voidaan täyttää. Jos rakennus on rakennusteknisesti järkevää muuttaa vakituiseen asumiskäyttöön, kannattaa olla yhteydessä rakennusvalvontaan. Vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muutos tarvitsee yleensä poikkeamispäätöstä, jota on haettava erikseen ja varsinaisen rakennusluvan voi saada poikkeamispäätöksen jälkeen. Varsinaisen rakennusluvan hakeminen tapahtuu lupapiste palvelun kautta.