Hitsauksen railonseurannan päivittäminen
Laakso, Akseli (2020)
Laakso, Akseli
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004215527
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004215527
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli hitsauksen railonseurannan päivittäminen, joka tuli ajankohtaiseksi, kun vanhan railoseuranta-anturin valmistaja ilmoitti lopettavansa anturin valmistuksen. Työn toimeksiantajana toimi Pemamek Oy, joka on erikoistunut automatisoidun hitsaamisen ja tuotantojärjestelmien suunnitteluun sekä valmistamiseen. Uusi, korvaava railonseurantajärjestelmä päätettiin kehittää itse, koska valmiita ratkaisuja on tarjolla vain muutamalla valmistajalla ja ne ovat kalliita.
Työ toteutettiin projektina ja tavoitteena oli kehittää ja toteuttaa uusi tekniikka railonseurantaan. Projektissa perehdyttiin erilaisiin anturityyppeihin, mittaustekniikoihin, hitsaukseen ja railonseurantaan, jotta voitiin määritellä, minkälaisia antureita sovelluksessa on mahdollista käyttää. Testaukseen valittiin kolme erilaista anturia. Antureilla tehtiin erilaisia testauksia, ja niiden toimintaa analysoitiin eri tilanteissa. Saatujen tulosten perusteella uudeksi railonseuranta-anturiksi valikoitui voima-anturi. Projektissa myös suunniteltiin railonseurannan toteuttaminen uudella anturilla, ja tehtiin sen vaatimat muutokset järjestelmään.
Voima-anturilla saavutetaan lähes häiriötön ohjaussignaali, ja sillä pystytään toteuttamaan kaikki ominaisuudet, jotka vanhassakin railonseurannassa oli käytössä. Anturin pieni koko myös helpottaa anturin sijoittamista sekä luo uusia edellytyksiä hitsauspäiden suunnitteluun tulevaisuudessa. Anturissa ei ole liikkuvia osia, jotka kuluisivat, joten sen käyttöikä on pitkä. Työn tavoitteeseen siis päästiin, ja tuloksena oli uusi railonseuranta, jolla saavutettiin uusia etuja vanhaan anturiin nähden.
Anturin toimintaa ei pystytty projektin aikana testaamaan pitkissä hitsauksissa eikä erityylisissä hitsaussovelluksissa, joten järjestelmän toiminnan lisätestaaminen, säätäminen ja toimivuuden toteaminen jäivät yritykselle jatkokehitykseen. Työssä on kuitenkin käsitelty vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa railonseuranta, jos jatkotestauksissa ilmenisi vaikeasti korjattavia ongelmia.
Työ toteutettiin projektina ja tavoitteena oli kehittää ja toteuttaa uusi tekniikka railonseurantaan. Projektissa perehdyttiin erilaisiin anturityyppeihin, mittaustekniikoihin, hitsaukseen ja railonseurantaan, jotta voitiin määritellä, minkälaisia antureita sovelluksessa on mahdollista käyttää. Testaukseen valittiin kolme erilaista anturia. Antureilla tehtiin erilaisia testauksia, ja niiden toimintaa analysoitiin eri tilanteissa. Saatujen tulosten perusteella uudeksi railonseuranta-anturiksi valikoitui voima-anturi. Projektissa myös suunniteltiin railonseurannan toteuttaminen uudella anturilla, ja tehtiin sen vaatimat muutokset järjestelmään.
Voima-anturilla saavutetaan lähes häiriötön ohjaussignaali, ja sillä pystytään toteuttamaan kaikki ominaisuudet, jotka vanhassakin railonseurannassa oli käytössä. Anturin pieni koko myös helpottaa anturin sijoittamista sekä luo uusia edellytyksiä hitsauspäiden suunnitteluun tulevaisuudessa. Anturissa ei ole liikkuvia osia, jotka kuluisivat, joten sen käyttöikä on pitkä. Työn tavoitteeseen siis päästiin, ja tuloksena oli uusi railonseuranta, jolla saavutettiin uusia etuja vanhaan anturiin nähden.
Anturin toimintaa ei pystytty projektin aikana testaamaan pitkissä hitsauksissa eikä erityylisissä hitsaussovelluksissa, joten järjestelmän toiminnan lisätestaaminen, säätäminen ja toimivuuden toteaminen jäivät yritykselle jatkokehitykseen. Työssä on kuitenkin käsitelty vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa railonseuranta, jos jatkotestauksissa ilmenisi vaikeasti korjattavia ongelmia.