Perehdytysprosessin kehittäminen Opetushallituksessa henkilöstöhallinnon asiantuntijoiden, esimiesten ja perehdytettävien näkökulmasta
Hurme, Neea (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004225653
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004225653
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee perehdytysprosessin kehittämistä Opetushallituksessa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää toimeksiantajan perehdytysprosessin nykytila ja haasteet. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää, millaista tukea henkilöstöhallinto voisi tarjota esimiehille perehdytyksen toteuttamiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Opetushallitukselle. Aihe on tärkeä toimeksiantajalle perehdytyksen merkityksen esille tuomiseksi ja sen kehittämistyön mahdollistamiseksi. Työn aihe sovittiin yhteistyössä toimeksiantajan henkilöstöhallinnon asiantuntijoiden kanssa. Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen ja se on toteutettu laadullisin tutkimusmenetelmin. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin kesän 2019 aikana. Tietoa kerättiin myös konsultoiden henkilöstöhallinnon asiantuntijoita. Haastateltavien joukkona oli kolmen henkilöstöhallinnon asiantuntijan lisäksi neljä esimiestä, jotka ovat perehdyttäneet 1.8.-30.10.2018 aikana tulleen uuden työntekijän sekä viisi 1.8.-30.10.2018 välisenä aikana Opetushallitukseen tullutta uutta työntekijää eli perehdytettävää.
Haastatteluilla selvitettiin henkilöstöhallinnon asiantuntijoiden, esimiesten ja perehdytettävien näkemyksiä perehdytysprosessin toimivuudesta ja kehityskohteista. Esimiesten ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoiden haastatteluissa selvitettiin myös henkilöstöhallinnon tarjoamaa tukea esimiehille. Tutkimuksen aineistona toimi myös organisaation sisäisessä intrassa olevat materiaalit perehdytykseen liittyen. Tutkimuksen aineistojen analysoinnissa käytettiin teemoittelua.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään kokonaisvaltaisesti perehdytystä ja perehdytysprosessia, sekä siihen liittyviä olennaisia teemoja, kuten perehdytysprosessin osa-alueita, suunnitelmallista perehdytystä, mentorointia sekä perehdytystä kaksisuuntaisena prosessina.
Tutkimustulokset osoittivat, että perehdyttäminen nähtiin pääosin onnistuneena etenkin perehdytyssuunnitelman ansioista, mutta perehdytysprosessissa nähtiin myös kehityskohteita. Tutkimuksen perusteella muodostui kehittämisteemoja henkilöstöhallinnolle perehdytysprosessin kehittämisen tueksi ja perehdytysprosessin kuvaus, joka löytyy liitteistä.
Tutkimustuloksista havaitut kehittämisteemat liittyivät muun muassa yhteisten perehdytyksen tavoitteiden selkeyttämiseen, mentorointitoimintaan, yli yksikkörajojen tapahtuvaan perehdytykseen ja esimiestoimintaan osana perehdytysprosessia. Muuta kehitettävää nähtiin esimerkiksi palautteen keräämisessä ja perehdytysmateriaalien virtualisoimisessa. Tutkimustuloksissa selvisi myös, että henkilöstöhallinto voisi tarjota tukea esimiehille perehdytykseen esimerkiksi erilaisten yhteisten tilaisuuksien kautta.
Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Opetushallitukselle. Aihe on tärkeä toimeksiantajalle perehdytyksen merkityksen esille tuomiseksi ja sen kehittämistyön mahdollistamiseksi. Työn aihe sovittiin yhteistyössä toimeksiantajan henkilöstöhallinnon asiantuntijoiden kanssa. Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen ja se on toteutettu laadullisin tutkimusmenetelmin. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin kesän 2019 aikana. Tietoa kerättiin myös konsultoiden henkilöstöhallinnon asiantuntijoita. Haastateltavien joukkona oli kolmen henkilöstöhallinnon asiantuntijan lisäksi neljä esimiestä, jotka ovat perehdyttäneet 1.8.-30.10.2018 aikana tulleen uuden työntekijän sekä viisi 1.8.-30.10.2018 välisenä aikana Opetushallitukseen tullutta uutta työntekijää eli perehdytettävää.
Haastatteluilla selvitettiin henkilöstöhallinnon asiantuntijoiden, esimiesten ja perehdytettävien näkemyksiä perehdytysprosessin toimivuudesta ja kehityskohteista. Esimiesten ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoiden haastatteluissa selvitettiin myös henkilöstöhallinnon tarjoamaa tukea esimiehille. Tutkimuksen aineistona toimi myös organisaation sisäisessä intrassa olevat materiaalit perehdytykseen liittyen. Tutkimuksen aineistojen analysoinnissa käytettiin teemoittelua.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään kokonaisvaltaisesti perehdytystä ja perehdytysprosessia, sekä siihen liittyviä olennaisia teemoja, kuten perehdytysprosessin osa-alueita, suunnitelmallista perehdytystä, mentorointia sekä perehdytystä kaksisuuntaisena prosessina.
Tutkimustulokset osoittivat, että perehdyttäminen nähtiin pääosin onnistuneena etenkin perehdytyssuunnitelman ansioista, mutta perehdytysprosessissa nähtiin myös kehityskohteita. Tutkimuksen perusteella muodostui kehittämisteemoja henkilöstöhallinnolle perehdytysprosessin kehittämisen tueksi ja perehdytysprosessin kuvaus, joka löytyy liitteistä.
Tutkimustuloksista havaitut kehittämisteemat liittyivät muun muassa yhteisten perehdytyksen tavoitteiden selkeyttämiseen, mentorointitoimintaan, yli yksikkörajojen tapahtuvaan perehdytykseen ja esimiestoimintaan osana perehdytysprosessia. Muuta kehitettävää nähtiin esimerkiksi palautteen keräämisessä ja perehdytysmateriaalien virtualisoimisessa. Tutkimustuloksissa selvisi myös, että henkilöstöhallinto voisi tarjota tukea esimiehille perehdytykseen esimerkiksi erilaisten yhteisten tilaisuuksien kautta.