"Vanhukset ovat ihania, mutta työyhteisöt ja jaksaminen huolestuttavat" : vanhustyön työyhteisöt sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemana
Tulijoki, Julia; Uschanov, Pia (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004235703
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004235703
Tiivistelmä
Vanhustyössä on työvoimapula, ja väestön ikääntyessä vanhustyöhön tarvitaan enenevissä määrin uusia hoitajia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ensimmäisestä ohjatusta harjoittelusta palanneiden sairaanhoitajaopiskelijoiden näkemyksiä vanhustyön työyhteisöistä sähköisen kyselyn avulla. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös tuoda esiin sairaanhoitajaopiskelijoiden näkökulmia vanhustyön vetovoimaisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena ja analyysissä yhdisteltiin sekä laadullisia, että määrällisiä tutkimusmenetelmiä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan vanhustyön työyhteisöissä ilmeni erilaisia hyvän työyhteisön piirteitä, mutta myös kehittämisen kohteita. Hyvän työyhteisön piirteet ilmenivät keskinäisenä auttamisena, huumorina ja hyvänä ”me-henkenä”. Kollegiaalisuudessa havaittiin olevan kehittämisen varaa ja työpaikkakiusaamista ilmeni suurimmassa osassa vastauksia. Vanhustyö koettiin kuormittavana, eikä työturvallisuuteen tai uhkatilanteisiin aina kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Työtavat olivat suurimmassa osassa yksiköistä rutiininomaisia, mutta asiakaslähtöisyyttä pyrittiin toteuttamaan resurssien mukaan. Työnjako näyttäytyi osittain epäselkeänä riippuen työyksiköstä. Esimiestyö näyttäytyi sairaanhoitajaopiskelijoille melko näkymättömänä. Perehdytyksen pituudessa ja laadussa esiintyi vaihtelua. Sairaanhoitajaopiskelijoiden mielestä vanhustyön vetovoimaisuuteen vaikuttavia tekijöitä olivat työilmapiiri, vanhustyön negatiivinen imago mediassa ja hoitoalan sisällä, niukat henkilöstöresurssit, työn kuormittavuus, palkkaus ja yleinen asennoituminen vanhuksia kohtaan.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että sairaanhoitajaopiskelijoiden ensimmäisen harjoittelun sijoittuessa opintojen alkuvaiheeseen painottuu opiskelijan työnkuva pitkälti perushoitoon. Tällöin yksikön sairaanhoitajan työnkuva saattaa jäädä opiskelijoille epäselväksi. Lisäksi vanhustyön työpaikkojen työilmapiireissä ja kollegiaalisuudessa olisi paljon kehitettävää. Useimmiten syyt vanhustyön vetovoimaisuuteen vaikuttavista tekijöistä ovat muualla kuin itse vanhuksissa. Vanhukset ovat sairaanhoitajaopiskelijoiden mielestä asiakkaina mukavia ja pitkäaikaishoidossa heihin ehtii usein myös tutustua ja tykästyä. Harjoittelukokemuksilla on vaikutusta opiskelijoiden suhtautumiseen itse vanhustyötä kohtaan. Jatkotutkimusideana voisi tutkia sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä vanhustyön harjoittelusta opintojen myöhäisemmässä vaiheessa.
Opinnäytetyön tulosten mukaan vanhustyön työyhteisöissä ilmeni erilaisia hyvän työyhteisön piirteitä, mutta myös kehittämisen kohteita. Hyvän työyhteisön piirteet ilmenivät keskinäisenä auttamisena, huumorina ja hyvänä ”me-henkenä”. Kollegiaalisuudessa havaittiin olevan kehittämisen varaa ja työpaikkakiusaamista ilmeni suurimmassa osassa vastauksia. Vanhustyö koettiin kuormittavana, eikä työturvallisuuteen tai uhkatilanteisiin aina kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Työtavat olivat suurimmassa osassa yksiköistä rutiininomaisia, mutta asiakaslähtöisyyttä pyrittiin toteuttamaan resurssien mukaan. Työnjako näyttäytyi osittain epäselkeänä riippuen työyksiköstä. Esimiestyö näyttäytyi sairaanhoitajaopiskelijoille melko näkymättömänä. Perehdytyksen pituudessa ja laadussa esiintyi vaihtelua. Sairaanhoitajaopiskelijoiden mielestä vanhustyön vetovoimaisuuteen vaikuttavia tekijöitä olivat työilmapiiri, vanhustyön negatiivinen imago mediassa ja hoitoalan sisällä, niukat henkilöstöresurssit, työn kuormittavuus, palkkaus ja yleinen asennoituminen vanhuksia kohtaan.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että sairaanhoitajaopiskelijoiden ensimmäisen harjoittelun sijoittuessa opintojen alkuvaiheeseen painottuu opiskelijan työnkuva pitkälti perushoitoon. Tällöin yksikön sairaanhoitajan työnkuva saattaa jäädä opiskelijoille epäselväksi. Lisäksi vanhustyön työpaikkojen työilmapiireissä ja kollegiaalisuudessa olisi paljon kehitettävää. Useimmiten syyt vanhustyön vetovoimaisuuteen vaikuttavista tekijöistä ovat muualla kuin itse vanhuksissa. Vanhukset ovat sairaanhoitajaopiskelijoiden mielestä asiakkaina mukavia ja pitkäaikaishoidossa heihin ehtii usein myös tutustua ja tykästyä. Harjoittelukokemuksilla on vaikutusta opiskelijoiden suhtautumiseen itse vanhustyötä kohtaan. Jatkotutkimusideana voisi tutkia sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä vanhustyön harjoittelusta opintojen myöhäisemmässä vaiheessa.