Elintavat uusiksi - onko alulla väliä? Vantaan kaupungin elintapaohjauksen aloitusvaiheen arviointi
Okkonen, Hanna (2020)
Okkonen, Hanna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004245844
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004245844
Tiivistelmä
Vantaan kaupunki aloitti keväällä 2019 hankkeen, jonka tavoitteena on kolmen vuoden aikana jalkauttaa tehokkaammin terveyttä edistäviä toimenpiteitä. Hanke koostuu kolmesta osa-alueesta, jotka ovat riskiryhmien mentorointi, hyvinvointijohtamisen kehittäminen ja hyvinvointiohjelman jalkauttaminen.
Tämä opinnäytetyö koskee riskiryhmien hyvinvointimentorointia, jonka tavoitteena on kehittää uusi hyvinvointiohjauksen malli. Uudella mallilla pyritään saavuttamaan kestävämpiä elintapamuutoksia ja vaikuttavampia terveyshyötyjä kustannustehokkaammin. Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Vantaan kaupungille.
Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida, miten käyttäytymistieteellisen M-PAC-viitekehyksen pohjalta sovellettu Vantaan kaupungin hyvinvointimentorointimalli toimi ohjauksen alkuvaiheessa. Tätä varten tutkimuksessa perehdyttiin käyttäytymisen muutokseen ja muutosteorioihin. Tavoitteena oli myös selvittää, miten hyvinvointimentoroinnin aloitusvaihe toimi pilottiryhmäläisten mielestä ja mitä kehitysehdotuksia heillä oli toiminnan kehittämiseksi.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja haastateltavat olivat pilottiryhmän ensimmäisiä asiakkaita. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin ennen tulosten analysointia. Tutkimukseen valittiin neljä päätutkimusongelmaa, jotka käsittelivät aikomuksen muuttumista toteutumiseksi, alkukyselyiden ja -mittausten merkitystä, mobiilisovelluksen käyttöä ja mentorin tukea elintapaohjauksen alkuvaiheessa.
Tutkimustulokset viittasivat siihen, että alkuvaiheen toiminnoilla on merkitystä. Asiakkaiden pystyvyyden tunteen puuttuminen vaikutti siihen, ettei aikomus muuttunut toteutumiseksi. Ensimmäisellä kontaktitapaamisella oli liian paljon sisäistettävää asiaa eikä tavoitteen asettamista ja toimintasuunnitelmaa muistettu. Mobiilisovelluksesta automaattisesti tulevat liikuntatehtävät olivat enemmistölle liian vaikeita tai sopimattomia. Niihin toivottiin lisää yksilöllisyyttä. Samoin kyselyiden toivottiin olevan asiakkaan tarpeen mukaan mietittyjä.
Mobiilisovelluksen käyttäminen elintapaohjauksen tukena oli hyvä keino ja sovellus koettiin teknisesti helpoksi käyttää. Yhteydenpito mentoriin toimi mobiilisovelluksen kautta hyvin, mutta palautteen toivottiin olevan henkilökohtaisempaa. Ensimmäisellä kontaktitapaamisella tehdyt kuntomittaukset koettiin hyvinä, mikäli niitä jatkossa myös seurataan.
Tuloksien perusteella kehittämisehdotuksiksi nousivat ensimmäisen kontaktikäynnin pilkkominen kahteen osaan ja tavoitteiden asettamisen selkeyttäminen. Tehtäviä ja kyselyitä tulisi yksilöidä kunkin tarpeen mukaan tai antaa eritasoisia vaihtoehtoja, mistä valita. Myös mobiilisovelluksessa voisi olla enemmän toimintoja. Lisäksi olisi hyvä olla mahdollisuus valita henkisen tuen malli sen mukaan, haluaako asiakas enemmän yksilö- tai ryhmätapaamisia vai henkilökohtaisempaa palautetta sovelluksen kautta.
Tämä opinnäytetyö koskee riskiryhmien hyvinvointimentorointia, jonka tavoitteena on kehittää uusi hyvinvointiohjauksen malli. Uudella mallilla pyritään saavuttamaan kestävämpiä elintapamuutoksia ja vaikuttavampia terveyshyötyjä kustannustehokkaammin. Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Vantaan kaupungille.
Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida, miten käyttäytymistieteellisen M-PAC-viitekehyksen pohjalta sovellettu Vantaan kaupungin hyvinvointimentorointimalli toimi ohjauksen alkuvaiheessa. Tätä varten tutkimuksessa perehdyttiin käyttäytymisen muutokseen ja muutosteorioihin. Tavoitteena oli myös selvittää, miten hyvinvointimentoroinnin aloitusvaihe toimi pilottiryhmäläisten mielestä ja mitä kehitysehdotuksia heillä oli toiminnan kehittämiseksi.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja haastateltavat olivat pilottiryhmän ensimmäisiä asiakkaita. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin ennen tulosten analysointia. Tutkimukseen valittiin neljä päätutkimusongelmaa, jotka käsittelivät aikomuksen muuttumista toteutumiseksi, alkukyselyiden ja -mittausten merkitystä, mobiilisovelluksen käyttöä ja mentorin tukea elintapaohjauksen alkuvaiheessa.
Tutkimustulokset viittasivat siihen, että alkuvaiheen toiminnoilla on merkitystä. Asiakkaiden pystyvyyden tunteen puuttuminen vaikutti siihen, ettei aikomus muuttunut toteutumiseksi. Ensimmäisellä kontaktitapaamisella oli liian paljon sisäistettävää asiaa eikä tavoitteen asettamista ja toimintasuunnitelmaa muistettu. Mobiilisovelluksesta automaattisesti tulevat liikuntatehtävät olivat enemmistölle liian vaikeita tai sopimattomia. Niihin toivottiin lisää yksilöllisyyttä. Samoin kyselyiden toivottiin olevan asiakkaan tarpeen mukaan mietittyjä.
Mobiilisovelluksen käyttäminen elintapaohjauksen tukena oli hyvä keino ja sovellus koettiin teknisesti helpoksi käyttää. Yhteydenpito mentoriin toimi mobiilisovelluksen kautta hyvin, mutta palautteen toivottiin olevan henkilökohtaisempaa. Ensimmäisellä kontaktitapaamisella tehdyt kuntomittaukset koettiin hyvinä, mikäli niitä jatkossa myös seurataan.
Tuloksien perusteella kehittämisehdotuksiksi nousivat ensimmäisen kontaktikäynnin pilkkominen kahteen osaan ja tavoitteiden asettamisen selkeyttäminen. Tehtäviä ja kyselyitä tulisi yksilöidä kunkin tarpeen mukaan tai antaa eritasoisia vaihtoehtoja, mistä valita. Myös mobiilisovelluksessa voisi olla enemmän toimintoja. Lisäksi olisi hyvä olla mahdollisuus valita henkisen tuen malli sen mukaan, haluaako asiakas enemmän yksilö- tai ryhmätapaamisia vai henkilökohtaisempaa palautetta sovelluksen kautta.