Itsearviointityökalu nuorelle jääkiekkomaalivahdille: Oppimisen tueksi
Antikainen, Lari (2020)
Antikainen, Lari
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004265938
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004265938
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena oli luoda itsearviointityökalu Jokereiden sekä Viikinkien C-ikäluokan jääkiekkomaalivahdeille. Työkalua hyödyntäen maalivahdit arvioivat omaa arkeaan, harjoitteluaan, pelaamistaan ja kehittymistään kahden kuukauden aikajaksolla kaudella 2018-2019. Työkalun avulla kehitetään nuoren itsetuntemusta ja itsereflektion taitoja sekä tietoisuutta siitä, miten arjessa tehdyt valinnat vaikuttavat harjoitteluun ja pelaamiseen.
Itsearviointityökalun tarve heräsi keskusteluissani Jokereiden maalivahtivastaavana toimineen Vitali Taskisen kanssa. Puhuimme paljon nuorten maalivahtien valmentamisesta sekä haasteista mitä olimme valmennustilanteissa kohdanneet: itsereflektiotaidot, itsetuntemus omasta osaamisesta ja kehityskohteista sekä arjessa tapahtuvat valinnat (koti, koulu, kaverit). Kaikki edellä mainitut asiat vaikuttavat nuoren harjoitteluun sekä pelaamiseen päivittäin. Nuorilta puuttui tarvittava alusta analysoida omaa tekemistään helposti ja mielekkäästi.
Itsearviointityökaluni on rakentunut hyödyntäen Pekka Peuran oppimista mittaavaa työkalua dynaaminen itsearviointi. Työkaluni sisältö sai muotonsa maalivahtien kanssa käydyistä kehityskeskusteluista sekä keskusteluista valmentajien kanssa. Suunnittelussa hyödynsin myös nykykirjallisuutta, seminaareja sekä Suomen Jääkiekkoliiton koulutusmateriaaleja ja haastatteluja. Työkalun itsearvioinnin pohjana on nuoren maalivahdin havainnointi ja oppiminen.
Maalivahdeilta saadut itsearvioinnit osoittivat maalivahtien kehittyneen tunteidensa sanallistamisessa. Maalivahdit ymmärsivät itsearviointityökalun avulla, miten arjessa tehdyt valinnat vaikuttavat valmiuteen harjoitella laadukkaasti, sekä pärjäämiseen peleissä. Itsearviointityökalu on ollut hyödyllinen Jokereiden ja Viikinkien C-ikäluokan maalivahdeille sekä valmentajille. Nykyajan nuorille esimerkiksi kännykässä toimiva applikaatio tai muu web-sovellus voisi olla helpoiten lähestyttävä toimintamalli. Tämä mahdollistaisi myös nopean arvioinnin sekä tiedonkeruun seurattavista. Osa maalivahtivalmentajista koki, että mahdollinen web-sovellus olisi paras vaihtoehto kyseisen työkalun käyttömalleista valmennettavan ja valmentajan välillä. Työkalun voisi kohdistaa seurassa myös mentorointityökaluksi maalivahtivastaavalle, hänen kouluttaessaan valmentajia sekä kehittäessään seuran valmennusosaamista.
Itsearviointityökalun tarve heräsi keskusteluissani Jokereiden maalivahtivastaavana toimineen Vitali Taskisen kanssa. Puhuimme paljon nuorten maalivahtien valmentamisesta sekä haasteista mitä olimme valmennustilanteissa kohdanneet: itsereflektiotaidot, itsetuntemus omasta osaamisesta ja kehityskohteista sekä arjessa tapahtuvat valinnat (koti, koulu, kaverit). Kaikki edellä mainitut asiat vaikuttavat nuoren harjoitteluun sekä pelaamiseen päivittäin. Nuorilta puuttui tarvittava alusta analysoida omaa tekemistään helposti ja mielekkäästi.
Itsearviointityökaluni on rakentunut hyödyntäen Pekka Peuran oppimista mittaavaa työkalua dynaaminen itsearviointi. Työkaluni sisältö sai muotonsa maalivahtien kanssa käydyistä kehityskeskusteluista sekä keskusteluista valmentajien kanssa. Suunnittelussa hyödynsin myös nykykirjallisuutta, seminaareja sekä Suomen Jääkiekkoliiton koulutusmateriaaleja ja haastatteluja. Työkalun itsearvioinnin pohjana on nuoren maalivahdin havainnointi ja oppiminen.
Maalivahdeilta saadut itsearvioinnit osoittivat maalivahtien kehittyneen tunteidensa sanallistamisessa. Maalivahdit ymmärsivät itsearviointityökalun avulla, miten arjessa tehdyt valinnat vaikuttavat valmiuteen harjoitella laadukkaasti, sekä pärjäämiseen peleissä. Itsearviointityökalu on ollut hyödyllinen Jokereiden ja Viikinkien C-ikäluokan maalivahdeille sekä valmentajille. Nykyajan nuorille esimerkiksi kännykässä toimiva applikaatio tai muu web-sovellus voisi olla helpoiten lähestyttävä toimintamalli. Tämä mahdollistaisi myös nopean arvioinnin sekä tiedonkeruun seurattavista. Osa maalivahtivalmentajista koki, että mahdollinen web-sovellus olisi paras vaihtoehto kyseisen työkalun käyttömalleista valmennettavan ja valmentajan välillä. Työkalun voisi kohdistaa seurassa myös mentorointityökaluksi maalivahtivastaavalle, hänen kouluttaessaan valmentajia sekä kehittäessään seuran valmennusosaamista.